Raahen alueellisesti merkittävän terästehtaan tarinassa kirjoitetaan uusi luku ennakoitua nopeammin. Teräsyhtiö SSAB on tehnyt suuntaa-antavan päätöksen nopeuttaa pohjoismaisen terästuotannon uudistamista hiilivapaaksi jopa 15 vuodella. Uutinen on tervetullut niin Raaheen kuin koko Suomeen.

 Nyt ajatuksena on Raahen ja Ruotsin Luulajan tehtaiden uudistaminen tuotannolla, johon sisältyvät valokaariuunit ja valssaamot sekä Ruotsin Borlängen ja Hämeenlinnan tehtaiden kehittäminen samalla uusiin tuotantoprosesseihin sopiviksi. Suunnitelman toteutuminen edellyttää yhtiön mukaan tarpeellisen infrastruktuurin olemassaoloa ja etenkin riittävää määrää fossiilivapaata sähköä.

 Suunnitelmien taustalla on fossiilivapaan teräksen kasvava kysyntä. Globaalien markkinoiden muutoksessa mukana pysyminen edellyttää valmiutta edetä nopeasti. Aikaistus tarkoittaa sitä, että Raahessa ollaan rohkeasti mukana tulevaisuuden terästeollisuuden luomisessa. Maailman muutoksissa parhaiten turvassa ovat sellaiset toimijat, jotka osaavat ennakoida tulevaa toimintaympäristöä. Suomen valtio on SSAB:n kolmanneksi suurin omistaja, ja olen julkisuudessa esittänyt valtio-omistajan näkemyksen Raahen tehtaan uudistuksen vauhdittamisesta.

 Rohkeus ja eteenpäin katsominen ovat pohjoispohjalaisia hyveitä. Meidän on hyödynnettävä rohkeasti uutta teknologiaa, uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia. Pohjoisen ihmisinä meidän on ymmärrettävä ilmastonmuutoksen torjumisen olevan välttämätöntä. Meidän on suhtauduttava vakavasti ja vastuullisesti erityisesti nuorten ilmastohuoleen.

Fossiilivapaan teräksen kehityksellä on suuri merkitys Suomelle. Suomen hiilijalanjälki kevenee huomattavasti, sillä Raahen terästehtaan nykyinen päästökuorma on jopa seitsemän prosenttia koko Suomen päästöistä. Uudistus on toteutuessaan merkittävä askel eteenpäin Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa.

 Pärjäämme pohjoisessa vahvalla osaamisella ja ammattitaidolla, jonka olemme alueellemme vuosikymmenten saatossa rakentaneet. Pohjois-Pohjanmaa on pohjoisen Suomen koulutus- ja osaamiskeskittymä, jonka vankan perustan luovat koulumme, ammatilliset oppilaitokset, yliopistomme ja ammattikorkeakoulumme. Osaamme tutkia ja innovoida, ja Oulun seudulla panostetaan merkittävästi tutkimus- ja kehittämismenoihin. Nämä ovat ne vahvuudet, joilla entinen tervatalous on muuttunut teknologian ja korkean osaamisen kotipaikaksi, jonka osaamista arvostetaan myös kansainvälisesti.

 Tervatynnyreiden pyörittämisestä on kuljettu pitkä matka. Pohjoisen teollisuuden uudistuminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa on aikamme tehtävä.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 9.2.2022.