
Hyvät Ystävät!
Eduskuntavaalikampanja on täydellä vauhdilla käynnissä. Kiertäessäni paikkakuntia olen saanut käydä monia hyviä, mielenkiintoisia keskusteluja kansalaisten kanssa. Vanhustenhuolto, koulutus, nuorten tulevaisuus ja ilmastonmuutos ovat muun muassa aiheita, jotka puhuttavat monia.
Ennen kaikkea ihmiset ovat huolissan siitä, onko varmasti tarjolla vanhuuden turvaa ja kuinka nuorten syrjäytymistä torjutaan.
Työmarkkinapolitiikka ja työttömien kohtelu on myös usein toistuva puheenaihe. SDP on luvannut kumota epäinhimillisen työttömyysturvan aktiivimallin ja se saa kansalaisilta vahvan tuen.
Ihmiset suhtautuvat SDP:hen avoimesti ja tulevat mielellään keskustelemaan. Kaikki kertoo muutoksen halusta ja luottamuksen palautumisesta.
Tämän aamun Ylen:n gallup-tulokset vahvistavat sen, että kysyntää sosialidemokraattien politiikalle on. Olemme edelleen johtopaikalla, mutta vaalien tulos ei ole itsestään selvä. Tuorein kannatuskysely mahdollistaa periaatteessa sen, että viime vaalien jälkeen muodostettu kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallituspohja voisi pienpuolueiden tuella jatkaa. Haluammeko, että harjoitettu politiikka jatkuu ennallaan? Vain sosialidemokraatit voivat tuoda muutoksen. Kampanjoimme kaikkialla Suomessa, kaikissa kunnissa vaalipäivään saakka, jotta muutos kohti tasa-arvoista Suomea olisi mahdollinen.
Oulun vaalipiirissä ehdokasjoukkueemme tekee erinomaista työtä ja lähes kaikkien kanssa olen päässyt kampanjoimaan yhdessä. Yhteistyö tekee meistä vahvan: meillä on yhteinen linja – ja suomalaisten kanssa meillä taitaa olla sama suunta.
Osaltani vaalikiertueeni jatkuu siten, että huomenna lauantaina 30.3. olen liikkeellä seuraavasti: klo 11 Limingantullin Prisman edessä, klo 12 osallistun vaalikylän avajaisiin Rotuaarilla ja klo 14 Oulun työväenyhdistyksen tilaisuuteen kauppakeskus Valkeassa, jossa pidän puheenvuorot klo 14.55 ja klo 16.05.
Ø Voiko vanhuuden turvaan luottaa?
”Kuka meitä jatkossa hoitaa?” Tällä lauseella alkaa keskustelu useimmiten ihmisten kanssa. Kirjoitin tällä viikolla aiheesta blogin. Näissä vaaleissa ratkaistaan se, saavatko päivätyönsä tehneet ikäihmiset oikeudenmukaista kohtelua ja turvaa toimeentulolleen. Sosialidemokraatit ovat sitoutuneet tavallisten eläkkeensaajien eläkkeiden parantamiseen jo ennen kuin vaalikampanjointi lähti käyntiin.
Vaalien ennakkoäänestyksen ollessa enää reilun viikon päässä ei SDP:n eläkelinjauksesta käytetä vähättelevää nimitystä vappusatanen. Muut ovat hypänneet kelkkaan ja tunnustavat, että ikäihmisten köyhtymistä on torjuttava kohtuullisilla eläkkeillä. Liian moni ikäihminen joutuu turvautumaan toimeentulotukeen ja vielä useampi kituuttaa pienillä tuloilla mieluummin kuin hakee toimeentulotukea.
Eläkkeensaajien aseman parantaminen ei ole pois keneltäkään. Vastikään julkaistu arvio tulevaisuuden eläkeongelmista on varmasti saanut monen nuoren ihmisen epäilemään sitä pitääkö hyvinvointiyhteiskunnan lupaus toimeentulon turvasta enää tulevaisuudessa. Jos annamme ikäihmisten köyhyyden kääntyä kasvuun, petämme lupauksen tämän päivän eläkeläisille ja viemme uskon nuorten tulevaisuuteen.
Kirjoitus kokonaisuudessaan luettavissa Kalevan blogissani.
Ø Maanpuolustuskurssin vierailu MTV3-uutistoimitukseen
Tällä viikolla pääsin maanpuolustuskurssin tapaamisella käymään MTV3:n uutistoimituksessa. Saimme katsoa, mitä työ ruudun toisella puolella on. Oli ilo päästä näkemään, miten uutislähetyksiä tehdään ja mitä kaikkia työvaiheita se pitää sisällään.
Tämänpäiväisessä informaatioyhteiskunnassa luotettavaa uutissisältöä tarjoavan median toiminta on erittäin tärkeää. Se on myös toimivan demokratian keskeisimpiä kivijalkoja. Siitä tulee pitää kiinni! Kiitos päätoimittaja Tomi Einoselle mahdollisuudesta vierailla maikkarilla.
Ø Tulevia tapahtumia
– La 30.3. olen liikkeellä seuraavasti: klo 11 Limingantullin Prisman edessä, klo 12 osallistun Rotuaarin vaalikylän avajaisiin ja klo 14 Oulun työväenyhdistyksen tilaisuuteen kauppakeskus Valkeassa, jossa puheenvuoroni ovat klo 14.55 ja klo 16.05.
– Ma 1.4. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vierailee Oulussa. Olemme yhdessä muiden demariehdokkaiden kanssa tavattavissa klo 14.30 Rotuaarilla.
– Ti 2.4. kierrän seuraavasti: klo 10 Raksilan Prisma, klo 11.30 Linnanmaan Prisma, klo 15.30 Muhos, K-Supermarket Mimmi. Klo 17.30 osallistun Suomen Taiteilijaseuran ja Suomen Kirjailijaliiton järjestämään Ammattina taiteilija -eduskuntavaalitenttiin Oulun pääkirjastossa.
– Ke 3.4. kierrän seuraavasti: klo 12 Ylikiiminki, S-Market, klo 14 Kiiminki, S-Market ja klo 16 Jääli, K-Market.
– To 4.4. kierrän Koillismaalla seuraavasti: klo 12 Kuusamon tori, klo 14.30 Taivalkoski, Jalavan kauppa ja klo 17 Pudasjärvi, S-Market.
– Pe 5.4. klo 10 olen Utajärvellä, K-Utamarketin edessä. Klo 12-14 osallistun Vaalan lukion vaalipaneeliin Vaalan koulukeskuksessa. Klo 16.30-17.30 järjestämme Eero Heinäluoman kanssa yhteistilaisuuden Aleksinkulman juhlasalissa (Aleksanterinkatu 9, Oulu), jossa keskustellaan taloudesta, turvallisuudesta ja Suomen tulevaisuudesta.
– La 6.4. klo 12 osallistun Ii:n lukion vaalipaneeliin Ii:n messuilla. Klo 14.30 järjestämme tilaisuuden Ii:ssä. Seuraa ilmoittelua. Klo 16 olen Haukiputaalla, S-Market Reimarin edessä.
– Su 7.4. kierrän seuraavasti: klo 12 Haapajärvi tori, klo 14 Oulainen, Halpa-Halli ja klo 17.30 Puolivälinkankaan S-Market.
Maanantaina 8.4. Palvelualojen ammattiliitto PAM:n puheenjohtaja Ann Selin saapuu Ouluun ja järjestämme yhteistilaisuuden klo 16-17.30 kahvila Konst o. Delissä (Hallituskatu 7, Oulu).
Kommentit
Hei,
Olen useasti aikaisemmin äänestänyt SDP’tä, sinuakin. Ajan mittaan äänestäminen on kuitenkin käynyt vaikeammaksi, koska SDP ei ole kyennyt uudistamaan vanhahtavaa, kylmän sodan ajalta periytyvää kielipoliittista ohjelmaansa. Minua myös ihmetyttää, miksi vaalikeskusteluissa ei nytkään puhuta kielipolitiikasta, vaikka ilmeisiä uudistamistarpeita olisi.
Oheisena tarjoan omaa ehdotustani SDP’n uudeksi kielipoliittiseksi ohjelmaksi:
Maahanmuuton lisääntyessä Suomeenkin on tullut yhä enemmän muiden kielten puhujia (kokonaismäärä on jo ylittänyt ruotsinkielisten määrän) ja vanha kahden tasavertaisen kansalliskielen malli on jäänyt ajastaan jälkeen. Olisiko jo aika siirtyä pohjoismaisen käytännön mukaiseen pääkielimalliin? Suomesta tulisi Suomen pääkieli, jolla yhteiskunta toimii ja jota kaikkien tulisi osata. Ruotsista tehtäisiin EU:n tiukimpien säädösten mukainen vähemmistökieli. Tästä hyötyisivät kaikki osapuolet.
Suomenkieliset pääsisivät eroon pakkoruotsin ikeestä ja voisivat valita vapaammin opiskelemansa kielet. Samalla Suomen kielivaranto monipuolistuisi kuin itsestään. Suunnitteilla oleva kolmen pakollisen kielen malli on aivan liian raskas useimmille nuorille, kun on opiskeltava niin paljon muitakin (tärkeämpiä) taitoja.
Siirtyminen pääkielimalliin ei toisi suurempia muutoksia valtaosalle ruotsinkielisistä. Useimmat heistä ovat jo opetelleet suomen kielen, koska ovat ymmärtäneet ettei Suomessa voi toimia täysivaltaisesti osaamatta suomea, tai ovat perheistä, joissa toinen vanhemmista on suomenkielinen (nämäkin rekisteröidään ruotsinkielisiksi).
Ruotsin ollessa vähemmistökieli, ruotsinkieliset palvelut järjestettäisiin todellisen tarpeen mukaisesti ja vain niillä alueilla, joissa asuu merkittäviä määriä ruotsinkielistä väestöä (ei koko maassa). Tämä tapahtuisi pääasiassa ruotsinkielisten itsensä järjestämänä sekä niiden suomenkielisten toimesta, jotka ovat muutoin (vapaaehtoisesti) hankkineet riittävän kielitaidon. Suomenkielisten pakko-opetus ei ole tuottanut riittävää kielitaitoa, minkä ruotsinkieliset ovat itsekin todenneet. Tarvittaessa virkailijat voisivat turvautua myös nopeasti kehittyviin tulkkauspalveluihin.
Häviäjä tässä uudistuksessa olisi lähinnä RKP:n änkyräsiipi, joka ei halua sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja elää vielä Ruotsin suuruudenajan tunnelmissa. Tämä joukko on pieni, mutta on ulottanut lonkeronsa kaikkialle yhteiskuntaan ja onnistunut tähän asti vesittämään kaikki järkevät kielipoliittiset aloitteet.
Nykyistä järjestelmää ei voi pitää kovin demokraattisena yhteiskunnassa, jossa valtaosa kansalaisista kannattaa vapaehtoisuutta ruotsin kielen opiskelussa ja todellisen tarpeen mukaan mitoitettuja palveluja ruotsinkieliselle vähemmistölle, ei koko väestön kouluttamista (reserviin) ruotsinkielisten palvelijoiksi.
Ystävällisin terveisin,
Pentti Niemelä
Oulu