Itä- ja Pohjois- Suomen erityisolosuhteet ovat tosiasia. Harva asutus, pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto ovat alueemme ominaisuuksia, jotka muodostavat pysyvän haitan ja siten määrittävät toimintaedellytyksiämme. Ne on tunnistettu Suomen EU-liittymissopimuksessa sekä kirjattu sopimukseen EU:n toiminnasta (SEUT artikla 174).
EU:n pohjoisen harvaan asutuille alueille myönnettävän NSPA-rahoituksen avulla näitä kilpailukykyhaittoja on voitu madaltaa ja kääntää tuottamaan lisäarvoa. Harvaanasuttujen alueiden erityistuki on edistänyt yhdenvertaisuuttamme sellaisten alueiden kanssa, joilla ei ole vastaavia haasteita. EU tunnistaa myös muiden maiden erityisolosuhteita, kuten merentakaiset alueet.
Viime vuoden heinäkuussa EU:n komissio julkisti ehdotuksensa EU:n tulevaksi monivuotiseksi budjetiksi. Ehdotusta lukiessa me pohjoisen ja itäisen Suomen toimijat yllätyimme. Uudessa ehdotuksessa ei enää olisi erillistä NSPA-rahoitusta. Suomi jäisi ilman Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien elintärkeää erityisrahoitusta.
Unionin budjetin uudistamisen ohella on tärkeää huolehtia, että EU:n perussopimusten mukainen henki toteutuu. Alueellisen ja sosiaalisen koheesion sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ovat tässä ajassa myös turvallisuuskysymys.
Nykyiselle rahoituskaudelle Suomi onnistui neuvottelemaan poikkeuksellisen hyvän koheesiosaannon. Lisäksi loppusuoralla neuvottelemamme kansallinen 100 miljoonan euron erityiskirjekuori pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistukeen oli kova saavutus ja kertoi siitä, miten vakavasti silloinen valtiojohto suhtautui asiaan.
Neuvottelut seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyskaudesta on määrä saada päätökseen vielä tämän vuoden aikana. Elämme siis ratkaisevia hetkiä sen suhteen, jatkuuko NSPA-rahoitus seuraavalla rahoituskehyskaudella. Eduskunta on asettanut NSPA:n Suomen tavoitteeksi, ja toukokuussa myös Euroopan parlamentti asettui sen tueksi. Suomen hallitukselta vaaditaan nyt vahvaa edunvalvontaa ja tahtoa priorisoida NSPA. Mikäli erityisrahoituksen annetaan nyt kadota, sitä tuskin mikään hallitus kykenee enää palauttamaan.
Suomi tavoittelee itärajalle rahoituspakettia, ja sitä pyrkimystä voimme tukea. Kyse olisi kuitenkin eri raiteella edistettävästä, parhaimmillaankin tilapäisestä rahoituksesta, mikä ei varmista saantoamme pitkällä tähtäyksellä. Harvan asutuksen kriteerit muodostavat pitkäjänteisen pohjan koko Suomen rakennerahastosaannolle.
Suomen on siksi peräänantamattomasti puolustettava pohjoisen harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitusta ja varmistettava, että alueemme erityisolosuhteet ja niiden tuomat haasteet tunnistetaan EU:ssa jatkossakin. Pääministerin on nyt laitettava itsensä likoon. Vai jääkö Orpo historiaan pääministerinä, jonka kaudella pohjoisen erityisrahoitus menetetään iäksi?
Kirjoitus on julkaistu 14.6.2026 Kalevassa.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.