Loppuvuodesta 2025 sain pyynnön kirjoittaa Ruotsin sosialidemokraattien Tiden Magasin -lehteen. Kirjoituksessani kuvasin millaisen hallituksen Suomi vuoden 2023 vaaleissa sai ja miten hallituksen toiminta on Suomeen vaikuttanut. Kun oikeisto ja laitaoikeisto lyövät kättä, häviäjinä ovat työtä tekevät tavalliset kansalaiset ja asiallinen keskustelukulttuuri.
Voit lukea kirjoitukseni suomeksi alta:
Luottamus on talouden parasta valuuttaa
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Suomen pääministeripuolue vaihtui. Hyvän tuloksen tehneet sosialidemokraatit jäi kolmannelle sijalle, kärkeen nousivat kokoomus ja perussuomalaiset. Tuloksessa painoi varmasti osaltaan pääministeripuolueen taakka. Takana olivat koettelevat neljä vuotta. Maailmanlaajuinen pandemia ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyivät myös ihmisten arjessa esimerkiksi kohonneina energian hintoina.
Nämä seikat varmasti vaikuttivat ihmisten äänestyspäätöksiin, mutta raskaiden vuosien jälkeen kansa luotti yhä pääministeri Sanna Mariniin ja hallitukseen. Kävi kuitenkin niin, että kokoomuksen viesti valtion velkaantumisen vaaroista tavoitti kansalaiset meidän viestiämme paremmin.
Kautta historian suomalaiset ovat suhtautuneet velkaantumiseen vakavasti.1990-luvun lähes jokaista perhettä koskettaneen talousromahduksen muisto ihmisten mielissä on vahva. Siksi lupaus velkaantumisen lopettamisesta puhutteli suomalaisia. Sosialidemokraatit ylsivät vaaleissa hyvään tulokseen ylittäen edellisten, pääministeripaikan tuoneiden vaalien tuloksen, mutta se ei riittänyt ensimmäiseen sijaan. Kokoomus ja perussuomalaiset saivat nostetta vaaleissa heikon tuloksen tehneen keskustapuolueen kustannuksella.
Oikeiston ja äärioikeiston yhteistyö näkyy heikennyksinä työelämässä
Vaalien kakkoseksi noussut perussuomalaiset on ollut hallitusvastuussa jo kerran aiemmin, vuonna 2015 muodostetussa oikeistohallituksessa. Tuolloin puolueen matka hallituksessa katkesi vuoden 2017 puoluekokoukseen, jossa perussuomalaisten johtoon nousi avoimen rasistinen ja laitaoikeistolainen siipi – sama siipi, joka yhä johtaa puoluetta. Tästä seurannut puolueen jakautuminen johtui ennen kaikkea siitä, etteivät silloiset hallituskumppanit keskusta ja silloinen kokoomus eivät hyväksyneet riveihinsä rasismista ammentavaa puoluetta. Nyt tuo aika tuntuu kaukaiselta.
En usko, että vuonna 2023 hallitusta muodostava Orpo suunnitteli perussuomalaisten kannatuksen puolittamista hallitusvastuulla. Nykyinen perussuomalainen puolue on kaukana vuoden 2015 puhtaasta populistipuolueesta. Todennäköisemmin kyse oli enemmänkin opportunismista: kokoomus kaipasi hallituskumppania, joka kyselemättä suostuisi sen ajamiin työelämäheikennyksiin. Tähän johtopäätökseen tulee, kun tarkastelee millaisen rasismikohujen sarjan hallitus on käynyt lyhyen olemassaolonsa aikana läpi. Loukkaava ja salaliittoteorioiden kanssa flirttaileva puhetapa on viime vuosien aikana pesiytynyt suomalaiseen politiikkaan. Sieltä se valuu muualle yhteiskuntaan, kouluihin ja julkiseen tilaan.
Kokoomuksen tavoite saada itselleen hallituskumppani työelämän yhteisten pelisääntöjen ja työntekijän oikeuksien murentamiseen näyttää toteutuneen. Heti ensitöikseen hallitus on kokoomuksen ja perussuomalaisten johdolla leikannut työttömyysturvaa ja poistanut työttömyyspäivärahan lapsikorotukset. Se on lakkauttanut aikuiskoulutustuen, joka mahdollisti työntekijän osaamisen parantamisen. Hallitus on puuttunut myös työntekijöiden asemaan työmarkkinoilla. Se on rajoittanut lakko-oikeutta, helpottanut irtisanomista ja purkanut paikallisen sopimisen pelisääntöjä.
Hallituksen vaalilupaukset unohtuivat – velka ja työttömyys kasvavat
Työelämäheikennykset uhkaavat jäädä nykyisen hallituksen ainoaksi perinnöksi. Kokoomuksen tärkein vaalilupaus vuoden 2023 vaaleissa oli Suomen velkaantumisen lopettaminen. Hallitus lupasi myös 100 000 uutta työllistä ja pitää koulutuksen ”erityissuojelussa”. Hallituskauden ohitettua puolivälin näyttää selvältä, ettei näistä lupauksista yksikään toteudu. Suomen työttömyys on ylittänyt 10 prosenttia. Se tarkoittaa, että hallituksen työllisyyslupauksen eteen tulee miinusmerkki.
Oikeiston vahtivuorolla velka ei ole taittunut, työllisyys ei ole kasvanut ja lupaus paremmasta arjesta on vaihtunut epävarmuuteen. Samaan aikaan koulutuksesta on leikattu, työelämää on heikennetty ja hyvinvointivaltion perusta on horjumassa. Hallituksen epäonnistuneen ja epäoikeudenmukaisen politiikan seurauksena Suomi ajautui EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Tämä oli viimeinen niitti hallituksen talouspolitiikan uskottavuudelle.
Suomi tarvitsee reilua politiikkaa ja kasvua
Tuleviin vaaleihin on vielä aikaa vuosi ja reilu kolme kuukautta. SDP on kannatusmittauksissa kärjessä ja meidän linjauksemme kiinnostavat nyt kaikkialla. Työtä on silti yhä runsaasti tehtävänä, jotta hyvät gallupit muuttuvat todeksi.
SDP ei kiistä julkisen talouden haasteita. Seuraavalla hallituksella on edessään vaikea tehtävä, kun talous on saatava tasapainoon. Tuo tehtävä olisi voinut olla helpompikin, jos hallitus ei olisi omalla ideologisella politiikallaan pahentanut tilannetta. SDP:n puheenjohtaja Lindtman varoitti hallitusta jo viime keväänä, että Suomea uhkaa paitsi luottoluokituksen lasku – siis lisää menoja valtiolle ja kalliimpaa rahoitusta yrityksille – myös EU:n alijäämämenettely. Valitettavasti varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Vai miltä kuulostavat leikkaukset esimerkiksi koulutukseen ja osaamiseen samaan aikaan kun hyvätuloisille, yli 9 000 euroa kuukaudessa tienaaville, annetaan velaksi miljardin edestä veronalennukset?
Me emme lupaa suomalaisille ihmeitä, mutta sen lupaamme, että velkaantumisen taittaminen voidaan tehdä oikeudenmukaisemmin. On selvää, että menosopeutuksia tullaan tarvitsemaan myös ensi kaudella, mutta yhtä selvää on, ettei Suomi nouse vain leikkaamalla. Tarvitaan uutta kasvua.
Suomalaisen parlamentaarisen perinteen mukaisesti SDP julkaisi marraskuun lopussa oman vaihtoehtobudjettinsa. Se on oppositionpuolueiden keino kertoa kansalaisille oma talouspoliittinen vaihtoehtonsa verrattuna hallituksen kulloiseenkin budjettiesitykseen. Myös sen osalta SDP:n vaihtoehto on realistinen ja kestävä. Me tarttuisimme akuutteihin, kasvua hidastaviin kriiseihin ja kasvun pullonkauloihin. Me kohdentaisimme maltilliset veronalennukset suurituloisten sijaan pieni- ja keskituloisille tukien näin samalla myös kotimaista kysyntää.
Vastuullinen linja ei lupaa liikoja, mutta puolustaa kohtuutta
SDP:n vahvuus on aina ollut ohjelmatyö, joka ammentaa voimansa kansanliikkeemme parissa toimivista ihmisistä ja heidän osaamisestaan. Tälläkin hetkellä yli kuusisataa puolueen jäsentä tekee puolueen poliittista valmistelua. Se antaa lujan selkänojan meille kansanedustajille omassa työssämme, jossa viemme linjauksia eteenpäin.
Viime vuoden lopulla käynnistimme yhdessä työryhmien kanssa uuden ohjelmatyön, jonka tavoitteena oli tunnistaa suurten yhteiskunnallisten ilmiöiden kipupisteet ja hakea niihin sosialidemokraattisia ratkaisuja. Olen itse saanut olla vetämässä ulko- ja turvallisuuspoliittista työryhmää ja syventyä työryhmämme kanssa kansainvälisen maailman haasteisiin. Tämä työ luo pohjaa myös tulevien eduskuntavaalien ohjelmatyöhön.
Maailma ei ole muuttunut helpommaksi sitten Sanna Marinin pääministerikauden. Päinvastoin epävarmuudet ovat vain lisääntyneet. Siksi on tärkeää, että tuleva hallitus – toivottavasti Antti Lindtmanin hallitus – keskittyy kaikessa työssään siihen, että sen ratkaisut palauttavat ihmisten luottamusta tulevaan. Juuri nyt ihmiset tarvitsevat uskoa siihen, että hallituksen politiikalle on olemassa reilumpi vaihtoehto.
Vaikeina aikoina on vaalittava kohtuullisuutta. Meidän on palautettava ihmisten luottamus, sillä vain luottamukselle rakentuva yhteiskunta on vahva ja vakaa. Suomi, jossa luottamus vallitsee, panostaa kasvuun ja huolehtii julkisen talouden tasapainottamisesta reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla. Valtion taloutta ei tervehdytetä vain kauniin taseen vuoksi. Se tehdään siksi, että jatkossakin ihmiset voivat elää Suomessa hyvää ja turvallista arkea.
Kirjoitus on Julkaistu Tiden Magasin -lehdessä 22.12.2025.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.