Hallituksen toiminta heikentää luottamusta

Orpon hallituksen kohut peittävät alleen tämän viikon hälyttävät uutiset hallituksen epäonnistuneesta työllisyyspolitiikasta. Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan Suomen työttömyys on kasvanut ja työllisyysaste laskenut. Tämä on raskasta maamme julkiselle taloudelle, jonka velkaantuminen on ennätystasolla. Erityisen raskasta tämä on niille sadoilletuhansille Suomessa asuville, jotka etsivät työtä. Orpo-Purran hallituksen tapana on ollut kirittää työtä etsiviä kurittamalla. Mutta tällä rankaisulinjalla tulokset jäävät laihoiksi kun töitä ei ole ja jopa nuorten kesätyöpaikoista kilpaillaan ennennäkemättömällä tavalla.

Hallitus on perustellut ankaraa linjaansa ennen kaikkea sillä, ettei rahaa ole. Kaikesta on säästettävä. Kun hallitus keväällä 2025 kokoontui puoliväliriiheen, se puhui yhä vaikeasta taloustilanteesta. Kuitenkin se pystyi vaivatta päättämään 35 miljoonan euron tuesta Helsinkiin tulevalle hallihankkeelle. Rahaa riitti, eikä kaveria jätetty. Kokoomus esitti tukea, eikä valtiovarainministeri Purra puuttunut asiaan, vaikka hänen oman ministeriönsä virkakanta oli kielteinen. Nyt tuota päätöstä koetetaan vähätellä. Siksi on tärkeätä todeta kaksi tosiasiaa:

Kyllä, hallitus päätti rahan antamisesta eikä vain hankkeen esitarkastelusta. Kun hallitus yksissä tuumin jotakin lupaa, kyllä virkamiehet vievät asian päätökseen.

Toiseksi hanketta ei ole nyt keskeytetty mistään muusta syystä kuin valppaiden tiedotusvälineiden esiin nostamasta, sääntöjä ja tapoja rikkovasta päätöksestä syntyneestä kohusta. 

On todella poikkeuksellista että eduskunta keskeyttää kesätaukonsa. Vielä poikkeuksellisempaa on se, että syy istuntotauon keskeyttämiseen on kotoinen, hallituksen itse aiheuttama kriisi. Avoimia kysymyksiä on runsaasti. SDP ja muu oppositio on halunnut hallitukselta ja pääministeriltä tietoa erityisesti siitä, onko Helsinki Garden ‑päätökseen liittynyt jotakin epäasiallista vastavuoroisuutta. Oppositio on ollut sanoja asetellessaan varovainen. Olemme kyselleet enemmän ja väittäneet vähemmän. Sen sijaan eduskunnan koolle kutsunut puhemies Halla-aho lausui, että ”kyse on korruptioepäilystä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta”. Nämä eivät ole olleet opposition puhetta, vaan sanoja hallituksen puolelta. 

Oikeuskansleri jatkaa omalta osaltaan asian selvittämistä. Ylin lainvalvoja kysyy pääministeriltä sitä, miten Helsinki Garden ‑päätös syntyi, onko rakennusyhtiö SRV ollut yhteydessä pääministeriin ja onko pääministeri ollut tietoinen siitä, että SRV:n pääomistaja on lahjoittanut rahaa kokoomukselle ja pääministerin vaalityöhön. Oikeuskansleri on tehnyt myös toisen selvityspyynnön liittyen Valmet Automotiven pääomittamiseen. Myös tässä oikeuskansleri kysyy painavia kysymyksiä yhteyksistä kokoomuksen merkittävään vaalirahoittajaan. Oikeuskansleri arvioi ajallaan, onko asiassa jääviyskysymyksiä ja muita oikeudellisia ongelmia. Osa vastauksista on meille ulkopuolisillekin selviä. Kyllä pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja ovat tienneet, että SRV:n pääomistaja on lahjoittanut omaa ja yhtiöidensä rahaa kokoomukselle ja sen lisäksi ollut koordinoimassa muitakin puolueen rahoitustoimia. Oppositio ei kuitenkaan arvioi asian oikeudellista puolta vaan pysyy politiikassa. Ehkä tässä voi myös siteerata Isosta kirjasta: ”Ei ole kätköä, joka ei paljastu, eikä salaisuutta, joka ei tule ilmi.” 

Hallitus yrittää panna Helsinki Garden ‑keskustelulle pisteen peruuttamalla päätöksensä hankkeen rahoittamisesta. Se tuskin onnistuu. Peruuttamispäätös ei vastaa sen enempää laillisuusvalvonnan kuin kansalaistenkaan kysymyksiin. Samaan aikaan työttömyyskriisi ja talouskriisi ovat tosiasioita. Tänään voisimme varsin hyvin keskustella myös siitä, millainen työttömyyskriisi Suomea on kohdannut. Toivoisin, että voisimme puhua tämän keskustelun sijaan siitä, miten voimme parhaalla mahdollisella tavalla luoda Suomeen kasvua ja työpaikkoja. Hallituksen jupakan selvittelyn sijaan olisi paikallaan puhua siitä, miten voimme vankistaa suomalaisten uskoa tulevaan ja lujittaa keskinäistä luottamusta.

Mutta juuri luottamus tässä on se avainsana. Meillä ei ole tässä tilanteessa varaa siihen, että vaalikauden viimeistä budjettia valmistelee hallitus, jonka toimintakyky on käynyt kyseenalaiseksi. Siksi tämä keskustelu on käytävä, ja asiat perattava juuriaan myöten.

Näyttää selvältä, että tämä asia ei ole vielä loppuun käsitelty, vaikka hallitus ja pääministeri saivatkin perussuomalaisten siunaamina eduskunnan luottamuksen. Liian moni kysymys jäi vielä avoimeksi.