Hyvät piirikokousedustajat, Hyvät ystävät,

On ilo kokoontua yhteen Oulun piirin toimijoiden voimin tänne Raaheen. Piirin syyskokous on merkki siitä, että vuosi lähenee loppuaan. Syksy on vaihtunut talveen ja huomenna vietämme ensimmäistä adventtia.  

Tässä syyspiirikokouksessa ennen eduskuntavaaleja koen, että edessämme on myös uuden alkua. Piirimme nimeää tänään joukon uusia eduskuntavaaliehdokkaita, ja saan itse kunnian olla mukana tässä osaavassa ja erinomaisessa joukossa. Yhteinen matkamme kohti huhtikuussa pidettäviä vaaleja alkaa viimeistään nyt toden teolla.

Hyvät kuulijat,

Kuluvalla hallituskaudella olemme kohdanneet kriisejä, joita emme olisi hallituskauden alussa pystyneet kuvittelemaan. Pandemia, Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä seurannut energiakriisi ovat vakavia, koko maailmaa koettelevia kriisejä. Nämä kriisit ovat vaatineet meiltä jokaiselta mukautumista uuteen todellisuuteen.

Haastavina aikoina tarvitsemme enemmän kuin koskaan inhimillistä sosialidemokraattista politiikkaa. Tätä politiikkaa olemme pääministeri Sanna Marinin johdolla toteuttaneet määrätietoisesti. Meille sosialidemokraateille ihminen on kaiken mitta. Niin täällä Suomessa, Ukrainassa, Euroopassa ja kaikkialla maailmassa.

Hyvät ystävät,

Putinin energiasota Eurooppaa vastaan on vaikeuttanut monien kotitalouksien arkea myös täällä Suomessa. Tilanne on vakava. Palkalla on tultava toimeen ja ihmisten huolet on otettava tosissaan.

Tilastokeskuksen ja Eläkkeensaajien luvut kertovat, millaiselta pohjalta suomalaiset arjen menojaan suunnittelevat:

Tilastokeskuksen mukaan kokoaikatyössä käyvien suomalaisten keskipalkka on 3314 euroa kuukaudessa. (ennen veroja)

Naisten palkkamediaani on 3034 euroa ja miehillä vastaava luku on yli 600 euroa korkeampi, 3663 euroa kuukaudessa.

Suomalaisten keskieläke on noin 1784 euroa kuussa. Naisten eläke on edelleen viidenneksen pienempi kuin miesten.

Eläkkeensaajista 70 prosenttia sai alle 2 000 euron suuruista kuukausieläkettä. Kolmasosa suomalaisista eläkkeensaajista ansaitsi alle 1 250 euroa kuukaudessa.

Takuueläke on tällä hetkellä 878,47 euroa kuukaudessa. (1.8.22 alkaen)

Kun tarkastelemme näitä lukuja, on selvää, että moni tarvitsee näinä arvaamattomina aikoina tukea toimeentulonsa turvaksi.

Syyskuun budjettiriihessä teimme päätöksiä, joilla tuetaan ihmisten ostovoimaa ja vastataan kriisistä johtuviin akuutteihin tarpeisiin.

Erityisenä painotuksena päätöksenteossamme on ollut lapsiperheiden tukeminen:

Päivähoitomaksuihin tulee pysyvä alennus. Joulukuussa maksetaan ylimääräinen kertaluontoinen lapsilisä jokaiselle perheelle. Yksinhuoltajia tuetaan nostamalla etuuksien yksinhuoltajakorotuksia ja yksityisen päivähoidon tuen hoitolisää korotetaan.

Lääkekattoon ei tehdä ensi vuonna indeksikorotuksia. Ulosoton suojaosaan tehdään korotus määräajaksi. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa korottaa ulosoton suojaosaa takuueläkkeen tasolle.

Sosiaaliturvaetuuksiin tehdään vuonna 2022 ylimääräinen indeksikorotus paikkaamaan elinkustannuksien nousua.

Työmatkavähennyksen korotusta jatketaan vuodelle 2023. Joukkoliikenteen arvonlisävero alennetaan nollaan tammi-huhtikuun ajaksi.

Sähkön arvonlisävero lasketaan 10 prosenttiin talvikuukausien ajaksi. Tuloverotukseen tulee kotitalousvähennyksen tapaan toimiva sähkövähennys. Pienituloisimmille kotitalouksille maksetaan erillinen sähkötuki.

Nämä loppuvuodesta voimaan astuvat toimet tukevat ihmisten taloudellista tilannetta.

Budjettiriihen päätösten lisäksi olemme tällä hallituskaudella tehneet toimenpiteitä ihmisten toimeentulon turvaamiseksi.

Olemme keventäneet pieni- ja keskituloisten verotusta. Vuoden 2022 kehysriihessä hallitus päätti myös alentaa pienimpien eläkkeiden verotusta noin 60 miljoonalla eurolla.

Korotimme ensimmäisessä erässä pienimpiä eläkkeitä 50 eurolla kuukaudessa.

1300 euroa tienaavien eläkettä 34 kuukaudessa nettona vuoden 2020 alusta.

Perusturvaa olemme parantaneet 20 eurolla kuukaudessa.

Olemme sitoneet opintorahan indeksiin ja opintorahan huoltajakorotusta nostettiin 25 eurolla kuukaudessa.

Ihmisten huolia on kuultava herkällä korvalla. Me sosialidemokraatit olemme hallitusvastuussa. Ihmiset odottavat meiltä toimia ja turvaa.

Olemme valmiita lisätoimiin, sillä tulevaa on juuri nyt erityisen vaikeaa ennakoida. Tärkeintä on, että ihmiset voivat tällaisinakin aikoina elää elämäänsä luottaen siihen, että kaikista pidetään huolta.

Hyvät ystävät,

Koko hallituskauden ajan Marinin hallituksella on ollut kansalaisten luottamus. Marraskuun alussa julkisuuteen tulleen puoluebarometrin mukaan 53 prosenttia suomalaisista piti Marinin hallituksen työtä onnistuneena. Tämä on kansalaisilta saatu vahva mandaatti työhömme.

Vaikka punavihreälle hallitustaipaleellemme onkin paikoitellen sattunut myös sisäisiä haasteita, on meidän syytä muistaa, mitä kaikkea merkittävää olemme saaneet aikaiseksi ja miten olemme myös yhteiskuntaamme koetelleista kriiseistä selvinneet. Toivon myös, että tämän muistavat kaikki hallituskumppanimme. Voimme olla ylpeitä työstämme.

On tärkeä muistaa vaikeinakin hetkinä kokonaiskuva. Tavoite, mihin olemme pääministeri Marinin johdolla Suomea viemässä. Me haluamme sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan, jossa jokainen pidetään mukana.

Hallitusvastuussa olemme paljon vartijoina. Meillä on vastuu turvata ihmisten arki ja antaa vastauksia huoliin vaikeina aikoina.

Hyvät kuulijat,

Tällä viikolla saimme iloisia uutisia, sillä hallituskaudelle asetettu työllisyystavoite ylitettiin. Suomessa on tällä hetkellä ennätyksellisen korkea työllisyys – työllisyysasteemme on 74,4 prosenttia. Tämä osoittaa meille, että työllisyystoimemme ovat olleet oikeita. Kokoaikatyöllisten määrässä Suomi on tällä hetkellä Pohjoismaiden ykkönen 68,5 prosentilla. Nämä luvut ovat tärkeitä valonpilkahduksia ja toivoa antavia vaikeidenkin aikojen keskellä.

Me työväenpuolueen toimijat tiedämme, miten merkittävä arvo työllä ja oikeudella työhön on. Työ tuo turvaa arkeen, talouteen sekä pitää ihmisen kiinni yhteiskunnassa. Työ paitsi tuo turvaa, samalla tuottaa hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Tämän vuoksi on tärkeää, että työllisyystoimemme ovat toimivia, oikeudenmukaisia ja riittäviä.

Voimme olla tyytyväisiä saavutetun työllisyystavoitteen täyttymisestä, mutta tiedämme että tämä ei riitä. Tulevalla hallituskaudella tulemme tavoittelemaan ensin 80 prosentin työllisyyttä ja tämän jälkeen täystyöllisyyttä. Täystyöllisyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa työttömyys on pysyvästi alle 5 %.

Keskeistä ei ole pelkkä työllisyysaste, vaan työtunnit ja lopulta palkkasumman kehitys – kaikki mittarit, jotka kuvaavat tehtyä työpanosta kansantaloudessa. Näiden kaikkien tulee kasvaa.

Työn määrän ohella merkitystä on myös sen laadulla. Meidän vahvuutemme on sopimisen kulttuuri, josta tulee pitää kiinni myös tulevaisuudessa. Sopiminen luo vakautta, joka luo kilpailukykyä ja houkuttelevampaa toimintaympäristöä. Reilussa työelämässä jaksetaan paremmin ja aikaa jää myös muulle elämälle.

Hyvät puoluetoverit,

Viime viikolla SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa puheenjohtajamme Sanna Marin nosti esiin talouspoliittista linjamme. Sen perusta on oikeudenmukaisuudessa ja pitkäjänteisyydessä. On tärkeää, että epävarmoina ja vaikeina aikoina pidämme kaikista huolta.

Talouslinjamme voi tiivistää neljäksi numeroksi, joita ovat 2, 4, 60 ja 80.

Ensinnäkin tavoittelemme vähintään kahden prosentin kestävää vuotuista talouskasvua. Se saavutetaan tuottavuutta ja yhteiskunnallista luottamusta vahvistavilla päätöksillä sekä aktiivisella työllisyyspolitiikalla.

Toinen tavoitteemme liittyy investointeihin. Haluamme pitää tiukasti kiinni yhdessä sovituista neljän prosentin TKI-panostuksista. Tutkimuksella, kehitystyöllä ja innovaatioilla luodaan tulevaisuuden työtä, vaurautta ja uuden kasvun edellytyksiä.

Suomi kilpailee maailmassa osaamisella, korkealla teknologialla ja fiksuilla tavoilla tehdä asioita. Laadukas, tasa-arvoinen ja maksuton korkeakoulutus yhä useammalle tukee tässä onnistumista. Siksi kolmantena tavoitteenamme on, että 2030-luvun aikana vähintään 60 % alle 35-vuotiaista on korkeasti koulutettuja.

Nämä tavoitteet saavutetaan varmimmin yhteistyön ja luottamuksen ilmapiirissä, jota sopiminen osaltaan tukee. Suomessa tulisi yhdessä sopia kunnianhimoisesta elinkeino- ja teollisuuspolitiikasta. Kasvun vauhdittaminen rakenneuudistuksin ja viisaasti investoiden voi tuottaa meille merkittävästi lisää liikkumavaraa taloudenpidossa.

Puhuin aiemmin työn merkityksestä niin yksilön, kuin yhteiskunnankin kannalta. Tämän vuoksi neljänneksi taloudelliseksi tavoitteeksemme seuraavalle vaalikaudelle olemme asettaneet aiemmin mainitsemani 80 prosentin työllisyystavoitteen. Näistä elementeistä koostuvat SDP:n talouspolitiikan luvut.

Hyvät piirikokousedustajat,

Lopuksi haluan puhua pohjoisen Suomen asemasta ja mahdollisuuksista.

Pohjoisella Suomella on kaikki valttikortit menestyä ja kasvattaa alueellista elinvoimaa. Strategisesti tärkeä maayhteytemme Ruotsiin tekee alueestamme koko Suomen huoltovarmuuden kannalta merkittävän.

Tarvitsemme raideinvestointeja, merenkulun edellytysten vahvistamista, toimivaa lentoliikennettä ja maanteiden parantamista. Kun tarvitsemme turvallisia yhteyksiä kumppaneihimme ja liittolaisiimme – koko pohjoinen Suomi on avainasemassa

Alueemme strategisen sijainnin ovat huomanneet myös yritykset, jotka ovat tehneet merkittäviä investointeja alueellemme. Viimeisimpänä Stora Enson päätös investoida Oulun Nuottasaaren paperikoneen muuttaminen kartonkituotantoon.

Metsäteollisuuden lisäksi alueemme on tunnettu myös ICT-osaamisesta. Vuosittain Oulun yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuu noin 1000 uutta osaajaa alalle ja ICT-sektori työllistää liki 22 000 osaajaa Oulun seudulla. Meidän on varmistettava, että alueemme korkeakoulut saavat riittävät resurssit myös tulevaisuudessa ja että koulutettua työvoimaa jää myös pohjoiseen. Investoinnit alueellemme kasvattavat elinvoimaa ja tarjoavat mahdollisuuksia parempaan toimeentuloon.

Hyvät ystävät,

Meillä on kaikki mahdollisuudet toteuttaa Pohjoisen tarvitsemat investoinnit. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää meiltä onnistumista tulevissa vaaleissa ja ennen kaikkea yhteistyötä.

Tämän lisäksi meidän on otettava ihmisten huolet arjen kustannusten noustessa vakavasti. Tarvitsemme tekoja, joilla voimme rakentaa tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja kestävää Suomea.

Kiitos!