Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen liiton, Lumijoen ja Limingan nuorisoseurojen, Limingan ja Lumijoen kuntien sekä Lumijoen seurakunnan yhdessä järjestämässä maakuntajuhlassa saattoi aistia nuorisoseurojen arvokkaan historian suomalaisten hyvinvoinnin rakentajana. Juhlavan tilaisuuden esiintyjäkaarti kattoi niin nuoret polvet kuin Aikaiset miehet – mieskuoron, jonka musiikista saimme nauttia.
Pohjois-Pohjanmaan ministerinä minulla oli ilo ja etuoikeus tervehtiä juhlaa. Nuorisoseurat ovat olleet rakentamassa hyvinvointivaltiomme tukirankaa ja niiden rooli on yhä tänäkin päivänä merkittävä niin harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan järjestäjinä kuin arjen tuen ja avun tuojina. Heidän työtään tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Alla tervehdyspuheeni tilaisuudessa.

Maakuntajuhla Lakeuden ilo, 14.8.2022, Lumijoen nuorisoseurantalo

Arvoisat vieraat, hyvät Lakeuden ilo – maakuntajuhlan viettäjät,

pohjoispohjalaisena ministerinä minulle on suuri ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen liiton, Lumijoen ja Limingan nuorisoseurojen, Limingan ja Lumijoen kuntien sekä Lumijoen seurakunnan yhdessä järjestämään juhlaan.

Viime vuonna Limingan nuorisoseura juhli 130- ja Lumijoen nuorisoseura 125-vuotista toimintaansa. Lämpimästi onnea näistä merkkipaaluista.

Pohjois-Pohjanmaa on ollut oiva maaperä nuorisoseuratoiminnalle. Sen voimme nähdä jo siitä, että meillä maakuntajuhlien perinne on säilynyt katkeamattomana jo 1940-luvun alusta lähtien. Aivan ensimmäistä kertaa Pohjois-Pohjanmaan nuorisoseurojen yhteistä juhlaa juhlittiin Limingassa jo vuonna 1902. 

On merkille pantavaa, että nuorisoseurojen pitkä historia yltää kauemmas kuin täällä tänään edustamani itsenäisen Suomen valtioneuvoston. 

Olemme koolla Lumijoen nuorisoseurantalolla, jonkarakennusvuodet kolkuttelevat lähellä itse nuorisoseuraliikkeen 1800-luvun lopulla alkanuttatarinaa. Samaan ajanjaksoon, joskin jo uuden vuosisadan puolelle, sijoittuvat myös nuoren Suomen ensimmäiset varovaiset askeleet kohti itsenäisyyttä ja asemaa suvereenina valtiona. Ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin vuonna 1907, itsenäisyyden Suomi saavutti kymmenen vuotta myöhemmin.

Hyvät ystävät,

Itsellisen Suomen alkutaipaleella korostui ihmisten toimeliaisuuden ja vapaaehtoistyön merkitys. Monella mittarilla mitattuna olimme kehitysmaa, hyvin kaukana nykyisestä hyvinvointivaltiosta, jossa jokainen lapsi ja nuori saa maksuttoman koulutuksen ja jossa lapsikuolleisuus on maailman pienimpiä.

Nuorisoseurojen perustamisaikaan turvaverkkoja oli niukalti ja tasa-arvo vasta tekeillä. Elettiin säätyvaltiopäivien aikaa ja Miina Sillanpään tavoite jokaisen lapsen, myös köyhän kodin lapsen, pelastamisesta elämälle oli vielä kaukainen haave.

Yhteisten tukiverkkojen puuttuessa hyvinvoinnin, avun ja yhteisöllisyyden rakentamista ottivat hartiapankkityökseen lukuisat yhteisöt ja järjestöt. Niiden uraauurtavalla työllä kehitettiin palveluja, kannettiin sivistyksen soihtua ja luotiin iloa ja tulevaisuudennäköaloja ympäri Suomen.

Nämä toimijat, jota nyky-Suomessa nimitämme kolmannen sektorin toimijoiksi, ovat olleet rakentamassa hyvinvointivaltiomme tukirankaa ja niiden rooli on yhä tänäkin päivänä merkittävä niin harrastus- ja vapaa-ajan toiminnan järjestäjinä kuin arjen tuen ja avun tuojina. Myös työllistymisessä monen suomalaisen urapolku alkaa kolmannen sektorin tuetun työn tai työkokeilun kautta.

Hyvät ystävät, 

J. V. Snellmanin sanoin, sivistys on pienen kansakunnan turva. Oppioikeuden päivittäminen nykymaailman vaatimusten mukaiseksi on teko, joka tulee jäämään historiaan yhtenä Sanna Marinin hallituksen tärkeimmistä uudistuksista. Me olemme sivistyskansaa ja olemme jo pitkään ymmärtäneet millainen arvo koulutettu ja osaava väestö on paitsi menestyksemme kannalta, myös yksilön itsensä näkökulmasta. 

Myös nuorisoseuraliikkeen syntyvaiheet nivoutuvat osaltaan sivistysaatteen nousuun maassamme. Sivistykselle, sen vaalimiselle ja kasvattamiselle on tilausta myös nykypäivän Suomessa ja maailmassa. 

Nykyisin nuorisoseurat tunnetaan erityisesti vahvasta panostamisesta kulttuurisen nuorisotyön kentällä. Tämä on syytä mainita, onhan Oulu ja sitä myötä koko Pohjois-Pohjanmaa suuntaamassa kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta 2026. Uskon, että tämä antaa vain uutta pontta jo nyt käynnissä olevalle toiminnalle.

Hyvät ystävät,

Olemme eläneet kolme vuotta maailmassa, jossa varmaa on vain muutos. Ensin globaali pandemia pakotti niin Suomen, Euroopan kuin koko maailman poikkeuksellisiin toimiin. Tappavan taudin levitessä maailmassa jouduimme jokainen muuttamaan totuttuja tapojamme, jotta saatoimme suojella elämää ja yhteiskuntiamme. 

Rajoitusten ja sulkujen aika oli monille, etenkin nuorille, raskasta aikaa. Vaikka maailma on jälleen avautunut, koronapandemian jälkihoitoa on jatkettava vielä pitkään. Tässä kolmannen sektorin toimijoiden roolia ei voi vähätellä.

Valitettavasti tämä vuosi ei tuonut helpotusta, vaikka globaalin pandemian pilvi hälveni yltämme. Venäjänjulma ja oikeudeton hyökkäys Ukrainaan ravisteli kerralla koko Euroopan turvallisuutta. Sotaa käydään Ukrainan maaperällä, mutta kyseessä on hyökkäys koko Euroopan turvallisuusjärjestelmää vastaan. Tämä turvallisuusympäristön radikaali muutos johti osaltaan Suomen ja Ruotsin päätökseen hakea Nato-jäsenyyttä. 

Venäjän sotatoimet Ukrainassa näkyvät myös meillä Suomessa niin kaupan leipälaarilla kuin bensapumpulla. Energiahanoja vääntelemällä Putin pyrkii hajottamaan Eurooppaa ja viemään eteenpäin omia päämääriään. Tässä tilanteessa on täysin selvää, että Suomen ja koko Euroopan täytyy päästä eroon venäläisestä energiasta. 

Ukrainan asia on meidän asiamme. Eurooppa ei lannistu barbaarisen väkivallan edessä. Kiristys ja lahjonta eivät ole täällä maan tapa, eikä meille sellaista tapaa tule. Me tuemme Ukrainaa ja sen kansaa ja teemme Sanna Marinin hallituksessa työtä turvataksemme omien kansalaistemme tulevan talven Putinin aiheuttaman energiakiristyksen keskellä. 

Työn sarkaa riittää. Tärkeintä on varmistaa, ettei kukaan putoa läpi yhteiskunnan turvaverkkojen.

Hyvät ystävät,

Laulun sanoin:

Sun rinnallasi oon

Yön pedot kaikotkoon

Sillä en sun särkyä anna mä en

Näillä lumijokisen ja Oulun Madetojan musiikkilukion kasvatin Johanna Kurkelan laulun sanoilla on vissi viesti juuri nyt, tässä ajassa. Kun maailmassa tapahtuu pelottavia asioita ja arjen peruspalikat järkkyvät, tarvitsee jokainen vierelläkulkijaa, joka ohjaa ja tukee eteenpäin.

Nuorisoseurojen tavoite yhteisöllisyyden vahvistamisesta ja kohtaamisten mahdollistamisesta on arvokas maailmassa, jossa moni joutuu kohtaamaan uudenlaista epävarmuutta ja jossa ihmisten välille koitetaan kylvää vihaa ja epäluuloa. Yhdessä olemme vahvempia vaikeissakin paikoissa.

Toisiamme tukien, yhdessä tehden ja uusia tuttavuuksia ja kokemuksia saaden rikastutamme arkeamme ja toinen toistemme elämää. Yhdessä tekeminen on ollut aina Suomen menestyksen valtti ja vahvuus. On ilo nähdä, että tämä yhdessä tekemisen ja mukaan ottamisen perinne elää ja voi hyvin meillä Pohjois-Pohjanmaalla. Se on tapa, joka ei mene koskaan pois muodista vuosisatojen vaihtuessa.

Toivotan kaikille perinteitä muistavaa ja samalla uusia muistoja luovaa juhlaa.