Poh­jois-Poh­jan­maa on nuor­ten maa­kun­ta. Pel­käs­tään Ou­lun seu­dul­la on noin nel­jän­nes­mil­joo­na asu­kas­ta, jot­ka ovat kes­ki-iäl­tään Eu­roo­pan nuo­rim­pia. Nuo­ruus on eit­tä­mät­tä alu­eem­me vah­vuus. Maa­kun­nan edun­val­von­nas­sa tun­nis­te­taan kes­kei­sek­si vah­vuu­dek­sem­me osaa­mi­nen, kou­lu­tus, kas­va­va vä­es­tö ja nuo­ri ikä­ra­ken­ne. Meil­lä on siis nyky-Eu­roo­pan mit­ta­kaa­vas­sa poik­keuk­sel­li­set me­nes­tyk­sen eväät kä­sis­säm­me. Kä­sis­säm­me on myös nuor­tem­me tu­le­vai­suus. Sik­si on eri­tyi­sen tär­ke­ää, et­tä huo­leh­dim­me nuor­tem­me mah­dol­li­suuk­sis­ta kou­lut­tau­tua ja ede­tä elä­mäs­sään.

San­na Ma­ri­nin hal­li­tus on si­tou­tu­nut erit­täin kun­ni­an­hi­moi­seen työl­li­syys­ta­voit­tee­seen. Sa­maan ai­kaan kun et­sim­me no­pei­ta työl­li­syys­toi­mia, mei­dän ei pidä unoh­taa pit­kän ai­ka­vä­lin toi­mia.

Kaik­kein vai­kut­ta­vim­mat työl­li­syys- ja tuot­ta­vuus­rat­kai­sut ovat useim­mi­ten ma­ra­ton­mat­ko­ja, joi­den hyö­dyt ei­vät näy heti seu­raa­vi­na vuo­si­na. Sel­lai­nen toi­men­pi­de on myös hal­li­tu­soh­jel­mas­sa lin­jat­tu ja nyt val­mis­te­lus­sa ole­va op­pi­vel­vol­li­suu­den pi­den­nys.

Suo­men ke­hit­ty­mi­ses­sä poh­joi­sek­si hy­vin­voin­ti- ja si­vis­tys­val­ti­ok­si on yk­si po­liit­ti­nen rat­kai­su ol­lut mer­ki­tyk­sel­tään ylit­se mui­den: pe­rus­kou­lu-uu­dis­tus ko­hot­ti mer­kit­tä­väs­ti vä­es­tön työl­li­syyt­tä ja tuot­ta­vuut­ta. Jo­kai­sel­le lap­sel­le kuu­lu­va mak­su­ton ja laa­du­kas pe­rus­kou­lu­tus on ol­lut Suo­men ta­lou­den ja työl­li­syy­den vii­me vuo­si­kym­men­ten kas­vun pe­rus­ki­vi. Ylei­sen kou­lu­tus­ta­son nou­su on mer­kin­nyt hy­vin suo­ra­vii­vai­ses­ti ylei­sen työl­li­syys­ta­son nou­sua. Nyt on ai­ka päi­vit­tää op­pi­vel­vol­li­suus tä­män päi­vän tar­pei­siin.

Osaa­mi­sen mer­ki­tys tuo­tan­non­te­ki­jä­nä on kas­va­nut ja sen mer­ki­tys ko­ros­tuu en­ti­ses­tään. Tämä työ­e­lä­män muu­tos sekä halu tu­kea syr­jäy­ty­mis­ris­kis­sä ole­via nuo­ria ovat pe­rus­tei­ta sil­le, mik­si hal­li­tus jat­kaa op­pi­vel­vol­li­suut­ta 18. ikä­vuo­teen as­ti ja muut­taa sa­mal­la toi­sen as­teen opin­not mak­sut­to­mik­si.

Toi­sen as­teen kou­lu­tus avaa nuo­ren tu­le­vai­suu­teen pol­ku­ja, jot­ka muu­toin jäi­si­vät käyt­tä­mät­tä.

Pel­kän pe­rus­kou­lun va­ras­sa ole­vien nuor­ten ase­ma työ­mark­ki­noil­la on ni­mit­täin erit­täin heik­ko: 25-vuo­ti­ais­ta pe­rus­kou­lun va­ras­sa ole­vis­ta nuo­ris­ta jopa 40 pro­sent­tia on täy­sin työ­e­lä­män ja kou­lu­tuk­sen ul­ko­puo­lel­la. Op­pi­vel­vol­li­suu­den pi­den­tä­mi­nen pal­ve­lee eri­tyi­ses­ti tätä ryh­mää ja se tu­lee pa­ran­ta­maan hei­dän työ­mark­ki­na-ase­maan­sa ja elin­ta­so­aan läpi elä­män.

Lap­si­rik­kaal­le Poh­jois-Poh­jan­maal­le tämä lin­jaus on eri­tyi­sen ar­vo­kas. Opin­to­jen aloi­tus­pai­kat ja kou­lu­tus­ky­sy­myk­set ovat Ou­lun seu­dul­le ja maa­kun­nal­le erit­täin tär­kei­tä.

Uu­dis­tus­ta kan­nat­ta­vat myös maan etu­ri­vin ta­lous­tie­tei­li­jät. Puo­lu­ee­ton ta­lous­po­li­tii­kan ar­vi­oin­ti­neu­vos­to sel­vit­ti op­pi­vel­vol­li­suu­si­än pi­den­tä­mi­sen vai­ku­tuk­sia, ja to­te­si et­tä op­pi­vel­vol­li­suu­si­än nos­ta­mi­nen oli­si suo­ra­vii­vai­nen, hy­vin koh­den­tu­va ja kus­tan­nus­te­ho­kas tapa pa­ran­taa nyt kou­lu­tuk­sen ul­ko­puo­lel­la ole­vien nuor­ten työ­mark­ki­na-ase­maa. Uu­dis­tuk­sen vai­ku­tus työl­li­syy­teen ja tu­loi­hin oli­si niin mer­kit­tä­vä, et­tä on hy­vin­kin mah­dol­lis­ta, et­tä se oli­si pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä bud­jet­ti­neut­raa­li uu­dis­tus, vaik­ka sa­mal­la teh­dään pa­nos­tuk­sia opin­to-oh­jauk­seen ja eri­tyi­so­pe­tuk­seen.

Op­pi­vel­vol­li­suu­den pi­den­nys on tu­le­vai­suu­sin­ves­toin­ti, joka kas­vaa kor­koa eri­tyi­ses­ti meil­lä tääl­lä Poh­jois-Poh­jan­maal­la. Nuor­ten maa­kun­ta­na meil­lä on pal­jon an­net­ta­vaa niin lä­hi­a­lu­eel­lem­me kuin koko Suo­mel­le.

Tämä po­ten­ti­aa­li on osat­ta­va hyö­dyn­tää ja tär­keim­piä as­ke­lia sii­nä on var­mis­taa nuo­ril­le hy­vät kou­lut­tau­tu­mis­mah­dol­li­suu­det. Nuo­ris­sa on tu­le­vai­suus – niin hei­dän oman­sa kuin yh­tei­sen Suo­mem­me.

Kirjoitus on julkaistu Kaleva Median lehdissä, mm. Rantalakeudessa.