Kesä on jo oven takana, mutta kaikille se ei tarjoa lepoa arjesta. Työtön työnhakija jatkaa työpaikkailmoitusten selaamista ja hakemusten kirjoittamista myös suvisäässä – ja tänä kesänä heitä on poikkeuksellisen paljon.

Orpon ja Purran oikeistohallitus on karusti epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan. Lupaus 100 000 000 uudesta työpaikasta on jäämässä haaveeksi. Työttömien määrä on hallituskaudella kasvanut yli 60 000:lla. Pohjois-Pohjanmaalla avoimia työpaikkoja oli huhtikuussa yli tuhat vähemmän kuin vuosi sitten. 

Erityisen hälyttävää on pitkäaikaistyöttömien määrän kasvaminen. Pohjois-Pohjanmaalla oli huhtikuun lopussa vähintään yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita 9 300, mikä on 1 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Luku on kolmanneksi suurin Suomessa.

Silti Orpon ja Purran hallitus on tarjonnut työttömälle työnhakijalle avun sijaan pelkkiä heikennyksiä. Ansioturvaa on heikennetty, vuorotteluvapaajärjestelmä on romutettu. Työelämän pelisääntöjä koskevissa ristiriidoissa hallitus on poikkeuksellisesti asettunut osapuoleksi ja astunut työnantajan saappaisiin.

Talouspolitiikan arviointineuvosto kiinni vuoden 2023 raportissaan huomiota Orpon ja Purran hallituksen toimien epäsuhtaisuuteen. Raportti totesi, ettäpelkkiin kannustinongelmiin puuttuminen ei riitä, kun otetaan huomioon riittävän ammattitaidon ja terveyden merkitys sekä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman laajuus. Työllistymisen esteitä on monenlaisia. Nyt hallitus näyttää tarjoavan yhtä ja samaa lääkettä jokaiseen vaivaan – ja tuo lääke on keppi.  

Työllisyystoimissa tärkeintä olisi puuttua oikeisiin työllistymisen esteisiin, kuten osaamisen kehittämiseen, työttömien työnhakijoiden työkyvyn ylläpitoon ja parantamiseen sekä kohtaanto-ongelmaan ratkaisemiseen.

Pitkäaikaistyöttömyys on vakava ongelma eikä korjaannu itsestään noususuhdanteessa. Paljon voidaan kuitenkin tehdä, ja paljon myös pitää tehdä, jotta mahdollisimman moni saisi työn syrjästä kiinni. Moni pitkäaikaistyötön saattaa esimerkiksi kaivata kuntoutuspalveluja, jotta paluu työelämään olisi mahdollinen ja onnistunut. Työllisyyspalvelujen resurssien on oltava kunnissa tarvittavalla tasolla. Matalan kynnyksen palveluja tarjoavien kolmannen sektorin järjestöjen arvokas työ on tunnistettava.

1990-luvulla, keskellä toipumista syvästä lamasta, käynnistimme aktiivisten nuorten joukolla Oulun Välivainiolla kaupunkilaisten kotitalousjätteidenkierrättämistä. Samalla luotiin uutta työtä vaikeammin työllistyville ihmisille työtä esimerkiksi paperinlajittelussa. Osalle se oli tärkeä askel matkalla takaisin työelämään. Itselleni toiminta oli arvokas mahdollisuus nähdä, millainen positiivinen vaikutus mahdollisuudella tehdä työtä on ihmiselle. Työ luo luottamusta, niin itseen kuin tulevaan. Jokaisella on oikeus työhön.

Kirjoitus on julkaistu 11.6.2025 Forum24-lehdessä.