Vapaa maa

Tänä iltana minäkin sytytän kynttilät ja katson Linnanjuhlia. Vietän itsenäisyyspäivää kotona lasten kanssa, ja koetan välittää heille sanomaa itsenäisyydestä. Oma ukkini oli sotaveteraani, rintamalla palvellut lääkintämies. Ukki ei ole enää kertomassa omaa tarinaansa.

Syksyn aikana olen ollut neljä kertaa mukana kutsunnoissa. Kerta toisensa jälkeen liikutuin sotaveteraanien puheesta. Nuoret kutsunnanalaiset miehet kuuntelivat hiiskumatta, kun jo korkeaan ikään ehtineet veteraanit puhuivat. Se oli viesti rauhasta. Viesti sitkeydestä, ja siitä kuinka veljeä ei jätetty. Kansakunta on seissyt rintarinnan, ja sen arvo on meille mittaamaton.

Suomi on saanut rakentaa maata vapaana. Meitä ei vieras valta kahlitse, eikä meillä vieraat hallitsijasuvut, vierasperäinen ylimystö, määrää. Kulttuurimme perusta on vapaiden talonpoikien yritteliäisyydessä, ei harvainvallassa.

Toisinkin olisi voinut historian saatossa käydä. Onneksemme meillä on liberaali demokratia ja markkinatalous. Sen johdosta olemme nousseet köyhästä ja syrjäisestä agraarivaltiosta maailman kärkeen. Suomi on maailman paras maa – paitsi suomalaisista, myös muiden mielestä.

Kuntaliiton valtuustossa kuluneella viikolla totesimme, että monet Newsweekin tutkimuksessa maailman parhaiksi arvostetut asiat tehdään Suomen kunnissa. Terveydenhuolto, koulutus, itsemääräämisoikeus. Meillä on maailman parhaat kunnat.

Vahvuutemme on ollut siinä, että kuka tahansa on voinut nousta yhteiskunnan portailla eteenpäin. Syntyperä tai varallisuus ei ole loppuiäksi määrännyt kohtaloa. Tästä on pidettävä kiinni. Se on Suomen ihmeen ydin. Tämä on muistettava, kun aletaan puhua esimerkiksi koulutuksen sääntelystä tai lukukausimaksuista.

Geopolitiikasta emme pääse, ja siksi on tärkeää hoitaa ulkosuhteet hyvin. Minäkin saatoin osaltani hoitaa idänsuhteitamme, kun Karjalan päämies Andrei Nelidov vieraili Oulussa viikko sitten. Keskustelimme alueittemme kehittämisestä suoraan ja tasavertaisesti. Kuten kuuluukin.

Kansallinen identiteettimme on vahva ja jopa vahvistunut EU-jäsenyyden aikana. Isänmaallisuus on kasvussa. Se on hyve, mutta siinäkin on ylilyönnin vaaransa. Isänmaallisuudessa on pimeä kaiku, kun muukalaisvihamielisyys valtaa alaa, tai kun Ruotsin kielen asemassa kiivaillaan kansallisin tunnuksin. Jotain levotonta on siinäkin, ettei Vihreä puoluekaan uskalla käydä vaaleihin ilman kansallismielisyyden kosiskelua.

Mutta tänään on juhla, Suuri Juhla. Suomi seisoo kansakuntana muiden rinnalla. Voimme olla ylpeitä. Kaikkine puutteineenkin, tämä on hyvä maa.

Hyvää Itsenäisyyspäivää.

(Julkaistu Kalevan Pohjoisen ääni -sivustolla 6.12.)