Pohjois-Pohjanmaa on Suomen ensimmäinen ilmastomaakunta. Hyvä me! Julkaisimme keskiviikkona maan ensimmäisenä maakunnallisen ilmastostrategian. Olen tästä erityisen mielissäni, sillä työ perustuu aloitteeseeni ja vedin laajapohjaista asiantuntijoista koostuvaa maakunnallista ilmastoneuvottelukuntaa. Strategia kannattaa lukea. Sen saa osoitteesta www.ilimari.fi.
Miksi ilmastokysymykset koskettavat erityisesti meitä? Ainakin neljästä syystä. Ensinnäkin maapallo lämpenee erityisesti pohjoisessa. Pohjoisilla ja arktisella alueella lämpeneminen on puolitoistakertaista verrattuna muualle. Toiseksi meillä on erityisen herkkä luonto. Maankohoamisrannikko on ainutlaatuinen, ja soillamme on korvaamattomia luontoarvoja. Kolmanneksi energiantarpeemme on suurta ja energialähteemme ovat ilmastoherkkiä. Neljänneksi maa-alamme on tasaista ja asutus on keskittynyt tulvaherkille alueille jokivarsiin ja merenrantaan.
Ilmastokysymys on tosiseikka. Seminaarissa kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Pentti Ilmasti totesi, ettei kansainvälistä kauppaa voi käydä törmäämättä ilmastonmuutokseen. Työtä ja toimeentuloa on luvassa muun muassa ympäristöteknologiasta. Yhteisiä tavoitteitamme ovat esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen, puurakentamisen lisääminen ja nopea junayhteys Oulu-Helsinki –välille.
Ei tätä tietenkään ilman vääntöä saatu. Loppuvaiheessa keskustelu kävi päästötavoitteiden ympärillä. Olisiko pitänyt asettaa tavoitteeksi täysin hiilineutraali maakunta 2050 mennessä vai jättää kasvihuonekaasujen vähentämisen prosenttitavoite kokonaan pois? Lopputulemaksi tuli se, että Pohjois-Pohjanmaa pyrkii kansallisesti asetettuihin päästövähennyksiin. Siis 20% leikkaus vuoteen 2020 mennessä ja 80% vuoteen 2050 mennessä. Vähempi olisikin ollut noloa.
Viimeinen vääntö käytiin maakuntahallituksessa. Yli ei päästy ilman kauneusvirhettä. Keskusta ja kokoomus vänkäsivät turpeen asemasta ja äänestivät ylivoimallaan tarpeettomasti turvetuotantoa alleviivaavia kantoja läpi. Olisin suunnannut turvetuotannon ojitetuille soille ja jättänyt luonnontilaiset suot rauhaan. Tämä kanta hävisi.
Turve on realiteetti energiapaketissamme ja sillä on jatkossakin merkitystä ennen kaikkea muun biomassan rinnakkaispolttoaineena. Kansallisesti ja EU:ssa turpeenkäyttö tarvitsee kipeästi imagonkohotusta. Siinä ei ainakaan auta maakuntahallituksen uhittelu ympäristöarvojen kustannuksella.
(Julkaistu myös Kalevan Pohjoisen ääni -sivustolla 17.12.)
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.