Lapsiperheiden asiaa pitää ajaa

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

Lapsiperheet ovat olleet viime vuosien häviäjiä. Kulutusverojen jyrkkä nousu (sähköverosta arvonlisäveroon) on kiristänyt lapsiperheiden toimeentuloa. Lapsiperheet ovat kuluttajia ja kulutusverojen maksajia. Hintojen nousu kärjistää verotuksen vaikutuksia. Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt huolestuttavasti, ja yhä useammassa perheessä lasketaan jokainen euro murheellisen tarkkaan. Lapsia elää köyhyydessä yhtä paljon kuin 70-luvulla. Pitkään jatkunut tuloerojen pieneneminen on taittunut.

Lapsiperheiden tulonsiirtoihin tarvitaan nyt tuntuvia korjauksia. Kaikkein pienimpiä äitiys- vanhempainpäivärahojen täytyy korottaa. Lapsilisiä tulee nostaa, eikä lapsilisän saajista pidä leikata ketään pois: lapsilisät kuuluvat myös toimeentulotukea saaville perheille. On epäoikeudenmukaista, että nykyään juuri kaikista pienituloisimmilta lapsiperheiltä leikataan lapsilisä pois. Sama vääryys koskee yksinhuoltajien saamaa elatustukea.

 Uutena ideana tulevan hallituksen on otettava käsittelyyn verotuksen lapsivähennys. Lapsivähennyksen myötä perheiden käytettävissä olevat tulot nousisivat verotuksen keventyessä.

Lapsiperheiden tarpeet liittyvät tulonsiirtojen ohella palveluihin. Ilman palveluiden turvaverkkoa perheiden pärjääminen on mahdotonta. Lapsiperheiden tueksi on oltava kotipalvelua esimerkiksi sairauden tai synnytysmatkojen ajaksi. Jokaisen lapsen oikeus päivähoitopaikkaan sekä pienituloisimpien nollamaksuluokka on säilytettävä. Päivähoidosta pitäisi maksaa vain toteutuneiden päivien osalta, ja kotihoidon tukea tulisi saada myös osa-aikaisesti. Näin työn ja perheen yhdistäminen todella olisi mahdollista. Myös lasten kotihoidon on oltava perheille taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla on Suomen tervein väestörakenne. Meillä syntyvyys on korkea: kolmasosa koko maan syntyvyyden enemmistöstä tulee maakunnastamme. Juuri meille lapsiperheiden aseman kohentaminen on tärkeää. Se voidaan nähdä jopa aluepoliittisena kysymyksenä.

Yksi vastaus artikkeliin “Lapsiperheiden asiaa pitää ajaa”
  1. Matti Sillanpää avatar

    Muuten oikein hyviä ajatuksia, mutta lapsilisiä ei leikattu toimeentulotuesta 1994, vaan toimeentulotukea korotettiin silloin aikaisempia lapsilisiä vastaavasti. Eli aikaisemmin kahtena palana annettu limppu annettiin sen jälkeen kokonaisena.

    Jos nyt sitten limppu taas jaetaan kahteen osaan ja annetaan molemmat puolet, niin mikä jää käytännön hyödyksi?

    Vai luuleeko joku, että tällä historialla lapsilisä maksettaisiin nykyisen toimeentulotuen päälle? Ei mene jakeluun, koska lapsen saama yhteenlaskettu tuki olisi silloin suurempi kuin aikuisen.

    Yhdeksi limpuksi yhdistämisestä oli aikoinaan se hyöty, että vuoden 1995 lapsilisäleikkaus ei koskenut toimeentulotukea saaviin.

    Toinen hyöty on ollut tähän saakka se, että toimeentulotukeen melko säännöllisesti tehdyt indeksikorotukset ovat koskeneet koko limppua. Jos kahden palan kausi olisi jatkunut tai tullut tässä välillä voimaan – niin kuin monet ”köyhän asialla” olleet ovat vaatineet – olisi vain toimeentulotukipala kasvanut ja köyhimmät olisivat kärsineet. Nyt kun lapsilisäkin on indeksissä, tätä haittaa ei enää ole.

Vastaa