Toimittaja Minna Akimo kirjoitti lisääntyneestä kouluväkivallasta (Kaleva 14.9.). Uutisen mukaan Oulu on kouluväkivallan kärkikolmikossa: oppilaiden aggressiivisesta käyttäytymisestä tehdään ilmoituksia lähes päivittäin. Häiriökäyttäytyminen turmelee työrauhan niin oppilailta kuin opettajiltakin. Kouluihin on palautettava työrauha: Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus keskittyä oppimiseen ja yhdessäolon iloon. Koulujen henkilökunnan on voitava keskittyä työhönsä.
Uutisessa kerrottiin valmisteilla olevasta perusopetuslain muutoksesta. Hallituksen esitys koulurauhaa parantavaksi lakipaketiksi puhutti eduskuntaa lähetekeskustelussa keväällä. Lakipaketin pääkohdat ovat yhteisöllisyys, opiskelijahuolto sekä opettajien paremmat keinot puuttua häiriökäyttäytymiseen. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 2014 vuoden alussa ja lukuvuoden alkaessa elokuussa.
Miksi lapset eivät viihdy koulussa? Tutkimusten mukaan suomalaiset lapset ja nuoret kokevat vaikutusmahdollisuutensa kouluissa vähäisiksi. Voimattomuuden tunne on omiaan lisäämään häiriökäyttäytymistä. Siksi on vahvistettava oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa tulee olla oppilas- tai opiskelijakunta, jota on kuultava ennen opiskelijoihin vaikuttavien päätösten tekemistä. Oppilaille on annettava mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja koulun järjestyssäännön valmisteluun.
Pakettiin sisältyvä oppilas- ja opiskelijahuoltolakiesitys koskee esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Uudistus tuo toisen asteen opiskelijoille psykologi- ja kuraattoripalvelut. Se siirtää painopisteen nykyisestä yksilö- ja ongelmakeskeisestä toiminnasta yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon. Ensisijaiseksi puuttumismuodoksi tulee kasvatuskeskustelu. Oppilasta ei vain rangaista häiritsevästä käytöksestä, vaan häntä ohjataan miettimään ja muuttamaan käytöstään.
Vielä jokin aika sitten valvontaviranomaiset moittivat opettajaa, joka oli oma-aloitteisesti määrännyt jälki-istunnon sijaan lisätehtäviä. Uusi laki kannustaa tuollaiseen järjen käyttöön.
Laissa on myös tarpeellista jämäkkyyttä: oppilaalla on velvollisuus vastata aiheuttamistaan vahingoista. Rehtorille ja opettajille annetaan valtuus vaarallisten esineiden ja aineiden ottamiseksi pois oppilaalta. Puukot ja pullot eivät kuulu kouluun. Opettaja voi tarkistaa oppilaan tavarat, tietenkin oppilaan yksityisyyttä kunnioittaen. Aggressiivisesti käyttäytyvä lapsi tai nuori voidaan poistaa opetustilanteesta. Kuitenkin OAJ:n ehdottamaan kolmen päivän erottamiseen koulusta on syytä suhtautua kriittisesti. Kyseessä on lopultakin oppivelvollisuusikäinen lapsi tai nuori, jonka kasvua ja kehitystä tai oppimisen oikeutta ei saa vaarantaa. Pelkkä erottaminen ilman mittavia tukitoimia johtaisi pahimmillaan vain oppilaan entistä pahempiin ongelmiin. Entä jos koulusta erotettua lasta tai nuorta ei olisikaan kukaan kotona tai lähiyhteisössä tukemassa? Miten päivät kuluisivat? Ja millaisena häirikköoppilas palaisi pakkolomaltaan. On parempi järjestää tarvittavat tukitoimet kouluyhteisön sisällä.
Peruskoulu on Suomessa toiminut erinomaisesti kansainvälisesti katsottuna. Se on ollut tae mahdollisuuksien tasa-arvoon. Koulujen työrauhan rapautumista ei kuitenkaan voi enää katsella sivusta. Lapsemme ja nuoremme sekä koulujen henkilökunta ansaitsevat turvallisen työympäristön.
Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 17.9.2013
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.