Valtiovarainministeriön eilinen raportti julkisen talouden kestävyydestä jakaa pelimerkit tuleville vuosille. Vastaavan paperin julkistaminen neljä vuotta sitten käynnisti nk. jakovarakeskustelun, jossa poliitikot puhuivat siitä, mihin hyviin lisämenoihin tai tarpeellisiin veronkevennyksiin raha käytetään. Julkinen talous oli vahvasti ylijäämäinen. Nyt on toisin: luvassa on leikkauslistoja.
Vanhoja ei saa muistella. Vastuuta pitäisi kuitenkin ottaa, sillä muutos vahvasta valtiontaloudesta 10 miljardin euron (10 nollaa) rakenteelliseen vajeeseen on tapahtunut nopeasti. Eikä se johtunut aivan kokonaan kansainvälisestä talouskriisistä: vaalilupauksia lunastettiin avokätisesti aivan oma-aloitteisesti. Ja työnantajamaksujen alentamiseen meni miljardi.
Syyllisten etsimisen sijaan on löydettävä keinoja katastrofin välttämiseen. Tällä tiellä ei voida mennä eteenpäin, niin kuin Kreikan havainto-opetus osoittaa. Yksimielisyys säästämisen ja tarkan taloudenpidon tarpeesta ei kuitenkaan saa peittää suuria eroja sen suhteen, miten ongelmat halutaan kohdata.
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen linja paljastuu alaistensa virkamiesten kaavailuissa: leikkauksia voidaan tehdä kuntien valtionosuuksista, työttömyysturvasta, opintotuista ja eläkkeistä. Julkisuudessa ministeri on puhunut pyöreitä menojen tarkastelusta.
Viime viikkoina on taivasteltu sitä, kuinka puolueet lainaavat toistensa vaatteita ja sekoittuvat tasapaksuksi massaksi. Julkisen talouden tasapainoasiassa on hyvä tilaisuus nähdä eroavaisuuksia ja tehdä linjavalintoja. Kestävyysvaje pitää kuroa umpeen kahden vaalikauden ohjelmalla, jossa valtion tarvitsemia lisätuloja kerätään sieltä, missä maksukykyä on, ja jossa säästöt eivät aiheuta pysyvää köyhyyttä.
(Julkaistu myös Kalevan Pohjoisen ääni -sivustolla 11.12.)
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.