Viisaalla politiikalla Suomi selviytyy

Tänä vuonna Suomen talous kohtaa sekä riskejä että mahdollisuuksia. Ulkoiset riskit liittyvät ongelmiin tärkeissä kumppanimaissa Saksassa ja Ruotsissa. Riskejä on myös globaalitasolla: miten Kiinan talous kehittyy? Miten Venäjä käyttäytyy? Laajeneeko Israelin sota Hamas-terroristijärjestöä vastaan alueelliseksi konfliktiksi?

Suomella on toki ongelmia omastakin takaa. Rakennusalan taantuma jatkuu. Huolta aiheuttaa työllisyyden heikko kehitys: vaikka työssäkäyvien palkat nousevat, palkansaajien määrä ei kasva. On syytä pelätä, että sosiaaliturvaleikkaukset vaikuttavat kulutukseen suoraan ja säästämisen kasvun kautta.

Suomen liikkumavaraa rajoittaa se, että kansantalous on velkaantunut: vaihtotase on ollut pitkään negatiivinen. Myös julkinen talous on velkaantunut ja velkaantuminen jatkuu. Suomi ei ole velkakriisissä, mutta tulevien vuosien taloutta ei voida rakentaa lisävelkaantumisen varaan.

Kaikki Suomessa ei kuitenkaan ole synkkää ja uhkaavaa. Taloutta tukee korkojen aleneminen. Mikäli tarjontapuolen kriisejä ei sotien tai muiden ongelmien vuoksi tule, energian hinta pysynee alhaalla. Kun palkat nousevat alkuvuonna yli 2,5 %, eli inflaatiota nopeammin, työllisten kotitalouksien ostovoiman lasku pysähtyy.

Viisaalla ja harkitulla politiikalla Suomi selviää tulevista ongelmistaan.

Olisi viisasta luopua ostovoimaa alentavista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta uhkaavista sosiaaliturvan ja palveluiden leikkauksista. Asunto- ja korjausrakentamisen tuella loivennettava rakennusalan pahinta kriisiä. 

Olisi viisasta edistää maltillista, ostovoiman turvaavaa työmarkkinakierrosta, jotta uudet sopimukset saadaan valmiiksi ajoissa ensi syksynä. Tämä edellyttää yhteistyötä, työmarkkinoiden vapaata sopimustoimintaa, jossa valtiovalta on sovun edistäjä ja neuvotteluiden kannustaja, eikä sopimusten osapuoli.

On turvattava työvoiman saanti, myös työperäisen maahanmuuton sallimisella. Täällä jo olevien työnsaantia ei pidä hankaloittaa työmatkavähennystä leikkaamalla ja osa-aikatyön kannusteita poistamalla.

On sitouduttava puhtaan energian tulevaisuuteen. Suomeen ja meille pohjoiseen on suunniteltu mittavia investointeja, joiden toteutuminen edellyttää viime hallituskauden poliittisen sitoutumisen vahvistamista.

On oltava varaa tukea yliopistoja ja tutkimuslaitoksia ja vahvistaa yritysten t&k-toimintaa. On panostettava koulutukseen varhaiskasvatuksesta lähtien.

Suomi tarvitsee johtajuutta, joka tunnustaa tosiasiat ja valaa luottamusta. Pian valitsemme tasavallan arvojohtajan. SDP:n Jutta Urpilainen on sitoutunut puolustamaan suomalaisten arvoja ja rajoja tavalla, jossa ketään ei jätetä.

Kolumni on julkaistu sanomalehti Kalevassa 10.1.2024

Kommentit

Jätä kommentti