Uudistuksia kohti yhteistä hyvää

Tulevaisuuden avain on koulutukseen panostamisessa, aina kaikille palautettavasta yhtäläisestä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Toisen asteen maksuttomuus on kohta 50 vuotta täyttävän peruskoulu-uudistuksen päivittämistä nykyaikaan. Työelämä edellyttää ammatillista osaamista ja yleissivistävää lukiokoulutusta.

Korkeakoulutuksen pohjaa on vahvistettava palauttamalla perusrahoitus riittävälle tasolle. Siten saadaan aloituspaikat sekä yritystoiminnan tutkimuksen ja tuotekehityksen edellyttämä perustutkimus turvattua.

Suomen menestystarina rakentui koulutuksella ja osaamiselle. Siksi toteutunutta koulutustason kääntymistä laskuun ei saa hyväksyä. Tällaiseen säästämiseen Suomella ei ole varaa.

Osaamisen lisäksi tarvitsemme panostamista liikenteen infraan. Pohjoinen Suomi tarvitsee kaksoisraiteen Ouluun asti. Raiteet ovat tarpeen teollisuuden kuljetuksiin ja tukevat tärkeää tavoitetta ilmastonmuutoksen hillinnästä. Matkustajille neljän tunnin juna pääkaupunkiin on todellinen parannus.

Eriarvoisuuden kasvu on estettävä. Perusturvasta ei voi enää leikata. Lapsiperheiden hyvinvointia on tuettava perhevapaauudistuksella sekä kotipalveluilla. Myös yksinasuvien asemaa on parannettava. Eläkkeensaajien köyhyyttä ei saa hyväksyä: toimeentulo on voitava turvata eläkkeellä, ei toimeentulotuella. Työttömiä ei saa rangaista aktiivimallilla työmahdollisuuksien puutteesta.

Tasa-arvon ytimessä ovat hyvinvointipalvelut. Meidän on taattava inhimillinen vanhuus tätä maata rakentaneille sukupolville. Tähän kuuluu hoitajamitoituksen nostaminen 0,7 hoitajaan. Vanhuspalveluita, terveydenhuoltoa tai muitakaan peruspalveluita ei saa rakentaa voitontavoittelulle.

Suomea ei voi johtaa kuin yritystä, vaan tarvitaan uudistuksia kohti yhteistä hyvää.

Julkaistu Kalevan vaalipuheet-osiossa 5.4.2019.

Kommentit

Jätä kommentti