Kesän hiljaisuudessa hallitus antoi eduskunnalle esityksen työttömyysturvan leikkauksesta. Työttömyysturvan kestoa lyhennetään 400 päivään ja niiltä, joilla työhistoriaa on alle kolme vuotta, 300 päivään. Säästöjä arvellaan kertyvän 200 miljoonaa.
Taustalla lienee säästötavoitteiden ohella käsitys, että työttömät välttelevät työllistymistä työttömyysturvan varassa ollessaan. Käsitys on väärä: suomalaiset ovat ahkeria ja haluavat tehdä töitä. Ongelma työmarkkinoilla ei ole ollut työttömien laiskottelu, vaan se ettei tarjolla ole ollut riittävästi avoimia työpaikkoja.
Työttömyysturvan leikkaaminen johtaa entisestään heikossa asemassa olevien ihmisten toimeentulon vaikeutumiseen ja siirtää kustannuksia kuntien sosiaalitoimeen ja asumistukeen. Perheille tulomenetykset saattavat olla raskaita, jos esimerkiksi lasten harrastusmaksuihin ei enää ole varaa.
Työttömyysturvan idea on ollut luoda vakuutus työttömyyden varalle ja mahdollistaa esimerkiksi alanvaihtoon sisältyvä riskinotto. Leikkaukset syövät luottamusta ja vahvistavat jäykkiä työmarkkinarakenteita.
Työttömien toimeentulon heikentämisen sijaan hallituksen olisi syytä panostaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Vaikka työttömyys onkin hieman helpottanut, on pitkäaikaistyöttömyys huolestuttavasti lisääntynyt. Esimerkiksi meillä Pohjois-Pohjanmaalla on työttömyys alentunut vuoden takaisesta -5,4 prosenttia, mutta pitkäaikaistyöttömyys sen sijaan kasvoi peräti 8,8 prosenttia. Kaikki eivät ole pääsemässä mukaan talouden orastavaan elpymiseen.
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on hälyttävää ja vaatii todellisia toimenpiteitä. Muuten osa työvoimasta uhkaa pysyvästi syrjäytyä työelämästä, eikä hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta toteudu. Viime aikoina on tehty hyviä aloitteita työttömyysturvan aktiivisesta käytöstä. On keskusteltu työttömyysturvan käyttämisestä kouluttautumiseen sekä ns. Rinteen mallista, jossa kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen olisi oikeus käyttää työttömyysturvaa työllistämissetelinä. Työttömien aseman kurjistamisen sijaan näihin esityksiin olisi syytä perehtyä ennakkoluulottomasti.
Lisäksi tarvitaan poikkeusjärjestely ikääntyneille hyvin pitkään työttöminä olleille. Yli viisi vuotta työttömänä olleista 60 vuotta täyttäneistä työllistyi viime vuonna vain 14 onnekasta. Kaiken kaikkiaan tällaisia työnhakijoita on lähes 5000. Heidän kohdallaan aika loppuu, eikä työllistyminen ole todennäköistä. Siksi on otettava käyttöön Lex Taipale, eli kertaluontoinen eläkeratkaisu, jonka turvin halukkaat pääsisivät kunniallisesti eläketuen piiriin. Kustannukset olisivat minimaaliset, mutta inhimillinen arvo suuri.
Lähestyvästä budjettiriihestä odotetaan myönteistä kasvusykäystä taloudelle. Hallitus valmistelee jopa miljardiluokan veronalennusta yrityksille. Yhteiskunnan eheys edellyttää, että riihestä tulee hyviä uutisia myös työttömille ja muille päivittäisen toimeentulon kanssa kamppaileville.
Julkaistu Sanomalehti Kalevan Lukijan sivulla 11.8.2016
Kommentit
Tässä viisissäkymmenissä on aika mahdotonta löytää töitä. Ei SDP:llä olisi jotakin loppuunpalaneelle mikrotietokonemiehelle? Ei sen tarvitse olla niin hyväpalkkaista kuin kansanedustajan, minulle riittää vähempikin.