Työpaikoilta nousee äänekäs vastalause

Orpon ja Purran oikeistohallituksen työelämäheikennykset ja sosiaaliturvan leikkaukset osuvat erityisesti naisiin, lapsiin ja perheisiin. Hallitus tekee talouden tasapainottamisen nimissä useita heikennyksiä työelämään, jotka rapauttavat työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Naiset, nuoret, vähemmän koulutetut, osatyökykyiset ja maahanmuuttajat eivät ole tasavertaisessa asemassa työelämässä ja moni hallituksen leikkauksista kohdistuu juuri heihin. 

Esitetyissä työelämän pelisääntöjen heikennyksissä kyse on yksipuolisista työnantajan etuja palvelevista heikennyksistä työntekijän asemaan.  Lakko-oikeuden rajoittaminen, palkaton ensimmäinen sairaslomapäivä ja paikallisen sopiminen ilman liiton luottamushenkilöä eivät istu hallituksen perusteluun työllisyyden parantamisesta, sillä näille toimille ei ole laskettavissa työllisyysvaikutuksia. Heikennykset eivät pitkällä tähtäyksellä hyödytä myöskään suomalaista yritystoimintaa, joka on menestynyt yhteistyön, sovun ja oikeudenmukaisuuden säännöillä.

Vuoden määräaikaisen sopimuksen tekemisen mahdollistaminen ilman erityistä perustetta ja vakituisenkin työsopimuksen irtisanomisen helpottaminen heikentävät merkittävästi kaikkien palkansaajien asemaa. Erityisesti sosiaali- ja terveysaloilla määräaikaisissa työsuhteissa olevista naisista tulee entistä useammin työelämän heittopusseja, joilla ei ole turvaa toimeentulosta eikä työuralla etenemisen mahdollisuuksia.

Hallitus on päättänyt lakkauttaa myös vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen. Hallitusohjelman laskelmissa on arvioitu määrää niistä ihmisistä, jotka palaisivat työmarkkinoille tämän heikennyksen myötä. Se on kuitenkin pieni ottaen huomioon aikuiskoulutustuen hyödyt pidemmistä työurista, kasvaneesta osaamistasosta ja työssäjaksamisesta.

Vuorotteluvapaa on ollut etenkin naisten työuralla hyvä paikka hengähtää ja saada joustoa työuran aikana. Vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen leikkauksissa on unohdettu työllistymisnäkökulmat, kun puhutaan vain säästöistä ja leimataan etuuksia käyttäneet lorvailijoiksi. Esimerkiksi monelle vaikeasti työllistyvälle vuorotteluvapaan sijaisuus on voinut olla hyvä väylä työelämään. Etenkin kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla käytetyn aikuiskoulutustuen poistaminen estää yhä useamman perheellisen uudelleenkouluttautumisen. Tuki on mahdollistanut myös pienituloisille ihmisille, usein naisille, työuran aikaisen etenemisen työpaikasta toiseen ja helpottanut samalla työvoimapulaa. Heikennykset ovat huonoa politiikkaa: Työelämän tulee mukautua ihmisten tarpeisiin eikä vain niin, että työntekijät joustavat.

Työelämän heikennysten lisäksi Orpon ja Purran oikeistohallitus on tekemässä sosiaaliturvaan huolestuttavia leikkauksia. Moni näistä leikkauksista kasaantuu jo entisestään heikommassa asemassa oleville. Tällainen on esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotusten poisto, mikä lisää lapsiperheköyhyyttä.  Tämä on valtava vääryys. Kasaantumisesta on varoittanut myös riippumaton Talouspolitiikan arviointineuvosto, joka pitää suurimpana ongelmana sitä, että leikkaukset kohdistuvat samoihin ihmisiin ja käytännössä ajavat ihmiset toimeentulotuelle. 

Hallituksella ei ole suomalaisten luottamusta työelämäheikennyksille, sen ovat useat mielipidekyselyt todistaneet. Siksi on tärkeää lähettää hallitukselle vahva viesti siitä, että kansalaiset vastustavat hallituksen toimia. Näyttää väistämättömältä, että moni kansalainen kokee ainoaksi mahdollisuudeksi vaikuttaa osallistua helmikuun alun mielenosoitukseen, jossa palkansaajaliike näyttää voimansa. 

Tytti Tuppurainen

Kirjoittaja on SDP:n oululainen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Kolumni julkaistu 31.1. Rantalakeudessa.

Kommentit

Jätä kommentti