Suomi vaikuttaa EU:ssa vahvasti

Kalevan pääkirjoituksessa (7.1.2014) käsiteltiin Suomen EU-linjaa 20-vuoden jäsenyytemme ajalta. Vaikka 20 vuotta on melko lyhyt aika, Suomea on vaikea enää kuvitella EU:n ulkopuolella. EU:ssa ja EU:n kautta voimme ajaa entistä tehokkaammin meille tärkeitä asioita.

Toisin kuin pääkirjoituksessa todetaan, minun on vaikea nähdä Suomen olleen rettelöitsijä missään vaiheessa jäsenyyttä. Aivan samalla tavoin kuin kansalaiset ovat mielipidetiedusteluissa antaneet tukensa EU-jäsenyydelle, ovat myös EU-Suomen hallitukset tehneet työtä unionin puitteissa ja yhteisillä pelisäännöillä.

SDP:n hallitusohjelmaan vaatimat ja saamat vakuudet eivät ole haitanneet yhteistyötämme muiden jäsenmaiden kanssa. Vakuudet suojaavat saataviamme Kreikan ERVV-lainojen kohdalla. Luottoluokittajatkin ovat nimenneet vakuudet tekijäksi Suomen korkealle luokitukselle ja sitä kautta matalille valtionlainojen koroille.

Suomi menestyy EU:ssa ja sen ulkopuolisilla markkinoilla rakentavana ja aktiivisena neuvottelijana. Omien tavoitteiden asettaminen on jokaisen jäsenmaan neuvotteluiden lähtökohta ja elävän yhteistyön arkea. Mutisijan tai rettelöitsijän rooleja ei kenellekään tyrkytetä.

Suomen jäsenyyshakemukseen vaikutti tarve kuulua eurooppalaiseen turvallisuusyhteisöön. Tämä on viime aikoina tullut taas ajankohtaiseksi, tärkeitä talousasioita syrjäyttämättä. Pääkirjoitukseen voi yhtyä siinä, että Suomen on oltava tiiviisti yhteisessä EU-rintamassa.

Kuva:  © European Union 2014 

Kommentit

Jätä kommentti