EU on taloudellinen supervalta ja näin on oltava myös jatkossa. Taloudellinen vahvuus antaa EU:lle myös vipuvoimaa padota Venäjän vaikutusvaltaa asettamalla kovia taloudellisia sanktioita. Meillä on keinoja luoda talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Emme voi jäädä protektionistisen hätävarjelun jalkoihin. Meidän on oltava suunnannäyttäjiä, ei muiden tahtiin mukautujia. EU:n on hyödynnettävä vahvuuksiaan: reilua kilpailua, sisämarkkinoita, joissa säännöt ovat kaikille samat ja jonne myös suomalaiset pk-yritykset pääsevät kilpailemaan. Tarvitaan kunnianhimoista kauppapolitiikkaa sekä yhteistyötä. Näitä korostin tänään eurooppaministerien kokouksessa, yleisten asioiden neuvostossa.

Suomen valinta maailman onnellisimmaksi maaksi kuudetta kertaa peräkkäin ei ole sattumaa. Oikeusvaltioperiaate turvaa kansalaisten oikeuksien toteutumista, reilua yrityselämää ja suojaa yhteiskuntia ulkoisia vaikutusyrityksiä vastaan. Onnellisuus rakentuu luottamuksesta, jota oikeusvaltio vaalii. Oli kunnia esitellä Suomen oikeusvaltiotilannetta neuvostolle. Pidin puheenvuoroni suomeksi ja ruotsiksi, kansalliskielillämme. Suuri kiitos osaaville tulkeillemme! Oikeus puhua äidinkieltä on erottamaton osa oikeusvaltiota.

Juuri nyt on äärimmäisen tärkeää, että pidämme kiinni oikeusvaltioperiaatteesta ja sen tuomasta suojasta yhteiskunnissamme. Nähtävissä on, että äärioikeistolaiset voimat hakevat itselleen nostetta myös Euroopassa. Erityisen huolestuttavaa on, että tie valtaan näyttäisi olevan auki perinteisten oikeistopuolueiden kainalossa. Myös disinformaatioon, valetietoon, on puututtava. Tämäkin kysymys nousi neuvostossa esiin.

Ukrainan tukemista on jatkettava niin kauan kuin tarve vaatii kaikin tarvittavin tavoin. Meidän on autettava ukrainalaisia siviilejä ja pidettävä huoli Ukrainan aseellisen puolustuskyvyn säilymisestä. Meidän on oltava tukena maan tehdessä uudistustyötä, jossa tähtäimessä on aikanaan EU-jäsenyys. Tapaamisessamme Ukrainan apulaispääministeri Olha Stefanishynan kanssa me eurooppaministerit vakuutimme, että tukemme jatkuu.

EU:n ja Iso-Britannian neuvotteluja seurataan tarkoin jäsenmaissa. Viime vuosien aikana on käynyt selväksi, ettei EU-ero ole tie onneen ja auvoon. Sen ovat Britannian brexitöörit saaneet karvaasti todeta. Mielipidemittausten mukaan selkeä enemmistö briteistä katuu brexitiä. Uudenlaisten suhteiden rakentaminen on suurelle maallekin työläs prosessi. Voi vain kuvitella millainen tilanne olisi pienen ja vientivetoisen Suomen kohdalla.
UK on Suomellekin tärkeä kumppani. Kiistojen sijaan on tunnistettava yhteiset arvot ja intressit ja toimittava sen mukaisesti yhdessä.