Sote- ja itsehallintoalueuudistusta viedään eteenpäin kovalla vauhdilla. Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus antaa asiasta lausunnon tänään. Esitin aamulla kokoontuneelle liiton puheenjohtajistolle lausunnon sisällöksi seuraavaa:

”Pohjois-Pohjanmaan liiton mielestä ratkaisut on tehtävä sosiaali- ja terveyspalvelut edellä ja vasta sen jälkeen tarkasteltava muiden tehtävien siirtoa. Mahdolliset valtionhallinnon tehtävien siirrot on selvitettävä perusteellisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta on pidettävä kiinni. Uudistuksen on turvattava palveluiden saatavuus ja laatu, ja varmistettava, että ihmiset pääsevät hoitoon ja palveluiden piiriin oikeaan aikaan jonottamatta.
Maakuntapohjalta syntyvät sote-alueet eivät ole oikea peruste, vaan tarvitaan taloudellisesti ja väestöllisesti vahvempia kokonaisuuksia. Peräti 10 maakunnassa on alle 200 000 asukasta. Itsehallintoalueiden myötä luodaan maahamme uusi hallinnontaso, mikä synnyttää lisää byrokratiaa ja kasvattaa kustannuksia. Kolmatta hallinnon tasoa ei tarvita. Ratkaisu on ongelmallinen etenkin demokratian ja itsehallinnon toteutumisen, palvelujen järjestämisen ja integraation sekä hallinnollisen toimeenpanon näkökulmasta. Ilmeisen ongelmallinen on ristiriita 15 sote-alueen ja 18 itsehallintoalueen kesken.

Suurten kaupunkiseutujen merkitys on huomattava esimerkiksi alueellisessa kehittämisessä ja kansallisen kilpailukyvyn edistämisessä. Pohjois-Pohjanmaan liitto edellyttää, että Oulun kaupungin ja Oulun kaupunkiseudun erityiset piirteet on huomioitava itsehallintoalueisiin liittyvässä valmistelussa. Oulun kaupungin väestöosuus maakunnan asukkaista on 48,40% ja kaupunkiseudun jopa 59,60%.
Mikäli maakuntapohjainen itsehallintoaluejako toteutuu, on valmistelun yhteydessä selvitettävä, mitä tehtäviä kaupungit/kaupunkiseudut voivat vastaanottaa maakuntaliitoilta ja aluehallinnolta ja mikä olisi toimiva työnjako itsehallintoalueiden sisällä kaupunkien ja itsehallintoalueiden välillä mm. kehittämisen ja valvonnan suhteen.

On varmistettava, että mahdollisesti toteutuvien itsehallintoalueiden kaavoitusoikeus ei heikennä kunnallista kaavoitusoikeutta. Kunnallinen kaavoitusmonopoli on turvattava.

Uudistuksen rahoitus on selvitettävä. Itsehallintoalueiden mahdollinen verotusoikeus johtaisi todennäköisesti kokonaisveroasteen nousuun ei-tarkoituksenmukaisella tavalla. Jotta vältytään monimutkaisilta tasausjärjestelmiltä, olisi itsehallintoalueiden oltava taloudelliselta edellytyksiltään tasavahvempia. Ratkaisu ei saa johtaa verojen ja maksujen nousuun.”