Vuosi on vaihtunut, ja edessä on tuntematon. Moni itsestäänselvyys on osoittautunut hataraksi tai kääntynyt peräti päälaelleen. Yksi näistä on kunnioitus lukeneisuutta kohtaan; usko sivistyksen voimaan.

Maailmalla sivistyksen vastaisen virtauksen räikein ilmentäjä on tietysti Yhdysvaltain presidentinvaalien republikaaniesivaaliehdokas Donald Trump. Maailma seuraa henkeään pidätellen mitä ruokotonta hän seuraavaksi sanoo ja yltääkö sillä Valkoiseen Taloon. Samalla Italiassa koomikko Beppe Grillo pärjää poliitikkona hätkähdyttävän hyvin, ihan vitsinä. Joskus valtaapitäviin on liitetty ajatus oppineisuudesta. Nyt on rima laskettu alas.

Karnevalisoituminen ei ole kaukana meistäkään. Suomessa on uskottu sivistykseen pienen kansan turvana. Ajatuksen istutti meihin J.W. Snellman jo toistasataa vuotta sitten. Nyt kansallinen sivistyshanke on jäähyllä. Politiikassa pärjää latomalla mitä tahansa harkitsematonta. Evoluutioteoria tai ihmisoikeudet voidaan kiistää mutu-tuntumalta. Oppineisuus ei ole arvossaan, vaan ihanne on uusrahvaanomaisuus. Se vaikuttaa antavan takeet aitoudesta, ja kirjaviisauden annetaan ymmärtää olevan joutavanpäiväistä teoriaherrojen höpinää.

’Kyllä kansa tietää’ on toki politiikassa perusteluna jo perinteikäs. Sen ei kuitenkaan olisi uskonut kohoavan kiistattomuuden mitaksi. Maalaisjärjelläkään on tuskin tarkoitettu sitä, että omasta päästä voi keksiä kaikenlaista.

Kun pääministeri Juha Sipilä letkauttaa kaikenmaailman dosenteista, sen toivoisi olleen lapsus. Väheksyntä osoittautuu kuitenkin systemaattiseksi, kun sen kytkee harjoitettavaan koulutus- ja sivistyspolitiikkaan. Koulutusleikkauksia on arvosteltu paljon ja ansaitusti. Sen varjoon on jäänyt se, että hallitus on päättänyt tietoisesti alentaa kansan koulutustasoa. Maisteritutkintojen määrää vähennetään tarkoituksella. Monen nuoren opintie tulee pysähtymään kandidaatin tutkintoon – ensimmäistä kertaa maamme historiassa tulevat sukupolvet ovat aiempia heikommin koulututtuja.

Erityisen shokeeraavaa on varhaiskasvatuksen eriarvoistaminen. Uuden lain myötä työttömän lapsella ei ole enää oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Linjaus on historiattomuudessaan ennennäkemätön. Esimerkiksi peruskoulun taustalla oli idea koulutuksen tasa-arvoisuudesta, siitä että kaikki nostetaan samalle viivalle. Koko kansan koulutushanke on hukassa.

Alkanut vuosi on maamme lehdistönvapauslain 250-merkkivuosi. Sananvapaudesta saamme kiittää sotkamolaissyntyistä Anders Chydeniusta. Hänen valistusajattelunsa on muutenkin kertaamisen arvoista. Ilman sivistystä sananvapaus on pelkkää vihapuhetta ja donaldtrumpia.

Kolumni Sanomalehti Kalevassa 6.1.2016