Juhlapuhe
Kansanedustaja Tytti Tuppurainen
22.5. klo 13

Oulun yliopiston hammaslääketieteen koulutusohjelman opiskelijoiden vuoden 2015 valmistumis- ja päätösjuhla

Arvoisa juhlaväki, hyvät valmistuvat ammattilaiset, naiset ja herrat,

Kevät on opiskelijoiden kulta-aikaa: sen aloittaa joskus varsin railakaskin vappu ja sen kruunaa tutkinnon suorittaminen ja valmistuminen ammattiin. Muu yhteiskunta elää tässä mukana, ja yhteiskunnallisessa maisemassa – lehtien palstoilla, perheissä ja muualla – näkyvät arvokkaat juhlat ja siirtymävaihe uuteen. Hetki on herkkä ja täynnä odotusta. Valmistuvilla on elämä edessään.

Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos on yksi neljästä Suomessa hammaslääketieteellistä peruskoulutusta antavasta laitoksesta. Hammaslääketieteen perustutkinto, hammaslääketieteen lisensiaatti, on ylempi korkeakoulututkinto.

Perustutkinnon voi suorittaa neljässä koulutusyksikössä: meillä Oulussa, Helsingin ja Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksissa sekä Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisen laitoksen hammaslääketieteen yksikössä. Helsingin yliopistossa on myös ruotsinkielinen opintolinja.

Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos on asettanut tavoitteekseen kouluttaa tieteellisesti ajattelevia ja kliinisesti päteviä hammaslääkäreitä, erikoishammaslääkäreitä ja hammaslääketieteen tohtoreita.

Onnittelen lämpimästi teitä tieteellisesti ajattelevia ja kliinisesti päteviä alan ammattilaisia tässä keväisessä valmistumis- ja päätösjuhlassa. On ilo tuoda tervehdys valtiopäiviltä juhlaan.

Hyvät kuulijat,

Hyvä suunterveys on osa yleisterveyttä. Se on olennainen osa hyvinvointia. Suun ongelmat vaikuttavat laajasti elämänlaatuun, ruokailuun ja ravintoon, ja ne heikentävät kroonisten yleissairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktin riskiä. Vaikka keskeinen vastuu suunterveydestä on jokaisella itsellään – mistä ikävä kyllä tänä päivänä täytyy erikseen pienten lasten vanhempia muistuttaa – on tärkeää käydä hammaslääkärillä säännöllisesti.

Suomessa hoidetaan vuosittain noin miljoona aikuispotilasta terveyskeskuksissa ja yhtä monta yksityisvastaanotoilla. Tämä onkin olennainen seikka hammashoidosta: suunterveydessä yksityisten palvelujen merkitys on suuri. Olemme tottuneet ajatukseen muuta terveydenhuoltoa täydentävästä yksityisestä palveluntarjonnasta, mutta suun terveydenhuollossa tilanne on toinen. Terveyskeskusten resursseja ei ole edes lähtökohtaisesti mitoitettu koko väestön hoitoon.

Kuten hammaslääkäriliitto huomauttaa, Kela-korvauksilla on suun terveydenhuollossa suurempi merkitys kuin muussa terveydenhuollossa. Ja on merkillepantavaa, että hammashoidon Kela-korvauksia maksetaan paljon myös pienituloisille. Perushammashoidon Kela-korvaukset pitävätkin nykyistä järjestelmää tasapainossa. Ilman niitä terveyskeskukset todennäköisesti ruuhkautuisivat ja hoitoon pääsy eriarvoistuisi.

Järjestelmässä on ilmeisiä varjopuoliakin, kuten se seikka että yksityisvastaanotot ovat keskittyneet kaupunkeihin. Palvelutarjonta maamme harvaanasutuilla alueilla on oleellisesti huonompi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL taas on raportissaan todennut, että Suomessa kotitalouksien osuus terveydenhuollon menoista on kansainvälisesti korkea, mikä johtuu lähinnä lääkkeiden ja suunterveydenhuollon korkeista omavastuista. Asiakas maksaa meillä huomattavan, ellei peräti leijonanosan kustannuksista.

Lisäksi valtiontalouden säästöpäätöksillä voidaan heikentää perushammashoitoa, vaikka kuntien palvelutarjonta kyettäisiinkin turvaamaan. Esimerkiksi Kela-korvauksia pienennettiin vuoden 2015 alussa, kun hallitus päätti säästää sairaanhoitokorvauksista 75 miljoonaa euroa. Tästä 33 miljoonaa euroa kohdennettiin hammashoitoon. Tulevaisuudessa suunta ei taida olla ainakaan lähiaikoina ylöspäin.

Hyvät kuulijat,

Maassa on kuukausi sitten toimitettu valtiolliset vaalit ja maamme uusi eduskunta on valittu. Varmasti yksi haasteellisimpia tehtäviä, joka edelliseltä kaudelta nykyisille valtiopäiville periytyi, liittyy terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen uudistamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä, kaventaa terveyseroja ja pienentää kestävyysvajetta.

Useiden eri järjestämismallien joukosta perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (tai sopiiko tässä sanoa vastoinkäymisissä perustuslakivaliokunnan kanssa) jatkojalostukseen on seuloutunut kolme eri mallia, jotka ovat luultavasti parhaillaan pöydällä hallitustunnustelija Juha Sipilän johdolla käytävissä hallitusohjelmaneuvotteluissa valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa.

Mallit ovat pelkistetysti valtiojohtoinen, kuntayhtymäpohjainen tai maakuntamalli. Näistä kolmesta ensimmäinen, eli palvelujen siirtäminen valtiolle, ei tuskin käytännössä ole jatkokeskusteluissa mukana, eli valintaa tehdään kuntapohjaisen tai maakuntapohjaisen mallin kesken.

Ratkaisu on tietenkin ensisijaisesti puhtaasti hallitusneuvotteluita käyvien puolueiden käsissä, mutta on syytä esittää painokkaasti toive mahdollisuudesta laajempaan parlamentaariseen valmisteluun. Näin toimittiin viime kaudella, eikä itse toimintatavassa havaittu moitittavaa.

Mikäli ratkaisussa päädytään keskittämään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen maakunnille – tai niitä vastaaville itsehallintoalueille – merkitsisi sote-uudistus vääjäämättä laajempaakin kunta- ja aluehallintoremonttia.

Mahdollinen ajatus maakunnista vaaleilla valituin päättäjin ja verotusoikeuksin on vielä varsin kaukainen – ja sopii kysyä kuinka se istuu tavoitteeseen vähentää hallinnon eri portaita. Toimiva malli on mahdollista rakentaa myös kuntien yhteistoimintaan, siis kuntayhtymiin, perustuen. Tällöin kansanvaltainen ohjaus saavutettaisiin erilaisin sopimuksin kuntavaalien kautta, kuten on laita nytkin.

Joka tapauksessa tavoite on parantaa palveluita ja kaventaa väestön terveyseroja. Hoitoon pääsy ja hoidon laatu, tasa-arvo ja valinnanvapaus ovat epäilemättä kulmakiviä, jonka varaan uusi sote rakennetaan. Tämä koskee myös suun terveydenhuoltoa. Suun terveydenhuolto on tärkeä osa terveydenhuoltoa, ja sen tarpeet on otettava huomioon myös sote-uudistuksessa.

Meillä täällä alueella Pohjois- Pohjanmaan liitto on ottanut palvellakseen kuntia valmistautuessamme uuteen sote-järjestelmään. Kuntakokouksessa sovittu poliittinen ohjausryhmä on valmis työskentelemään järjestelmän uusimiseksi, heti kun valtakunnantason päätökset on tehty. Olemme nyt kuulolla, mutta kehitämme omia palvelujamme samaan aikaan, kuten on esimerkiksi Oulussa hyvinvointikeskusten ja hyvinvointipisteiden osalta tehty.

Hyvät kuulijat,

epäilemättä toinen haasteellinen perintö uudelle vaalikaudelle liittyy julkisen talouden tilaan. Talouden alavire on jatkunut jo vuodesta 2008, jolloin Suomi syöksyi ennennäkemättömään lamaan kansainvälisen finanssikriisin seurauksena.

Kuluneella kaudella tehdyt lähes seitsemän miljardin euron sopeutuspäätökset eivät ole vaikuttaneet toivutulla tavalla, vaan esimerkiksi viime viikolla Euroopan unionin komissio antoi Suomelle huomautuksen raha- ja talousliitto EMU:n vakauskriteerien rikkomisesta. Maamme julkisen talouden velka ylittää 60 prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen ja julkisen talouden alijäämä on yli kolme prosenttia bkt:sta.

Muualla euroalueella talous on kääntynyt suotuisaan suuntaan, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa öljyn hinnan lasku, Euroopan keskuspankin rahapoliittiset päätökset sekä jäsenmaissa tehdyt talouden sopeutustoimet sekä rakenneuudistukset. Taustalla ovat myös pankkisektorin vahvistaminen sekä yksityisen sektorin velkatasojen alentuminen.

On hyvä kysymys jääkö Suomi jälkeen, ja jos jää, niin miksi Suomi jää muusta euroalueesta jälkeen.

Suomen Pankki arvioi pitkän aikavälin kasvuarviossaan talouskasvun jäävän keskimäärin noin yhteen prosenttiin vuosina 2014 – 2030. Ankean arvion taustalla ovat muuan työikäisen väestön väheneminen sekä taloudessa tapahtunut rakennemuutos, jossa olemme menettäneet korkean arvonlisän tuotantoa. Kysyntä tulee kasvamaan hitaan tuottavuuskasvun alueella. Viime vuosien heikkoa kehitystä selittää myös nuorten aikuisten alentunut osallistumisaste sekä tuotannollisten investointien puute.

Jossain määrin Suomen vientiä painaa myös Venäjän talouden heikkous ja siihen liittyvät epävarmuustekijät.

Oikotietä onneen ei ole, ja vaikeuksien voittamiseksi on tehtävä lujasti työtä. On sanottava, ettei maamme talous mitenkään pelkillä leikkauksilla ja menosäästöillä nouse. Tarvitaan näkymä talouden kasvuun. Vaikeudet voidaan voittaa, kun onnistumme palauttamaan maamme kustannuskilpailukyvyn sekä tekemään tarvittavat rakenneuudistukset. Myös julkisen velan pysäyttäminen vaatii toimia. Siksi välitöntä menosopeutusta tarvitaan, mutta vielä kerran: leikkauksilla ei käännetä maamme taloutta kasvuun.

Nykyinen Euroopan unionin komission puheenjohtaja Jean Claude Juncker on tullut kuuluisaksi sanottuaan, että jokainen kyllä tietää mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei tiedä kuinka sen jälkeen voitetaan vaalit. Ehkä asia ei aivan näin yksiselitteinen ole – tiedämmekö todella mitä pitäisi tehdä? – mutta ehkä näin vaalien jälkeen on päätösten aika.

Tehtävissä päätöksissä on toki vaalittava muitakin arvoja kuin taloutta. On muistettava, että Suomi ei ole yritys, eikä kaikkea voida arvioida taloudellisuuden perusteella. On pidettävä huoli hyvinvointiyhteiskunnasta ja tasa-arvosta – sekä sivistyksestä. Myös yliopistojen rahoitus on turvattava, sillä pitkällä tähtäyksellä maamme menestys voi perustua vain koulutukseen ja korkeaan osaamiseen. Siitä on Oulun yliopisto omalla yli 50 vuoden historiallaan hyvä osoitus.

Vielä kerran lämpimät onnittelut tänään valmistuville hammaslääketieteen ja suun terveydenhuollon ammattilaisille.

Kiitos!