Maan onnellisimmat demarit ovat epäilemättä oululaisia. Saavutimme tavoitteemme ja voitimme eurovaalit: Liisa Jaakonsaari on MEP ja aloittaa työnsä Euroopan parlamentissa. Onnea Liisa! Hyvä me!

SDP:n tulos Oulun piirissä on hykerryttävän hyvä. Olemme kolmanneksi suurin puolue – vähällä piti ettemme toiseksi suurin. Ero toisena olevaan kokoomukseen on alustavan laskennan perusteella vain 131 ääntä. Kannatus kasvoi edellisistä eurovaaleista 3,7%. Tulos osoittaa sen, että Pohjois-Suomessakin ihmiset voivat äänestää demareita, kunhan ehdokas ja asiat ovat riittävän motivoivia. Kansa halusi Liisa Jaakonsaaren Euroopan eduskuntaan, ja kävi äänestämässä. Liisa oli uusien euroedustajien ääniharava alueellamme ja pesi komeasti niin Hannu Takkulan kuin Timo Soininkin. Vain valitsematta jäänyt keskustan Kyösti Karjula oli Liisan edellä.

Liisa meni läpi kuten pitikin, Pohjois-Suomi sai asiantuntevan mepin ja Kainuu pitkästä aikaa demarikansanedustajan.

Mutta sitten. Kasvot väkisinkin harmaantuvat kun tarkastelee koko maan tulosta. SDP:n kannatus jäi 17,5 prosenttiin, ja valituiksi tulivat vain Liisa ja (toistaiseksi) sitoutuman Mitro Repo.

Näin alhaisen kannatuksen on pakko olla pohjakosketus. Onhan? Esimerkiksi Erkki Tuomioja kirjoittaa blogissaan, että äänten menetys voi päättyä varmuudella vasta sitten, kun niitä ei ole enää lainkaan jäljellä. Kauhukuvaa ei tarvitse katsella kauempaa kuin vasemmistoliitosta: puolue tippui kokonaan ulos Euroopan eduskunnasta.

Lukemat ovat lohduttomia myös ay-liikkeen kannalta. Selvästi ay-liikkeen piiristä tulleet ehdokkaat keräsivät valitettavan laihan äänisaaliin.

Tietenkin eurovaalit ovat eriluonteiset kuin eduskuntavaalit. EU-vaalit ovat henkilökeskeisiä, ja voimme spekuloida olisiko tuloksemme ollut toinen, mikäli listalla olisi ollut useampi raskaan sarjan poliitikko: Heinäluoma, Tuomioja, Tarja Filatov ja vaikka Maria Guzenina.

Mutta listalla oli vain yksi Liisa, ja SDP puolueena kärsi kiistattoman tappion.

Näissä vaaleissa Timo Soinin perussuomalaiset rynnistivät. Sanomaa ryyditettiin unionivastaisuudella ja muukalaisvihamielisyyttä tihkuvalla maahanmuuttopolitiikalla. Soinin varasijalle jäi Terho Sampo (ps.), kiihotuksesta kansanryhmää vastaan syytteen saaneen Jussi Halla-Ahon oppipoika. Soinilla on porukassa pitelemistä, eikä euro-etätyöstä voi ennustaa helppoa edes mahti-Soinille.

Missä demarin tappio, siellä Soinin menestys. Meiltä vuoti ääniä niin perussuomalaisiin kuin vihreisiinkin, ja epäilemättä myös nukkuvien puolueeseen. Duunarimiehet ovat tarttuneet Soiniin, ja toisaalta ympäristön tilasta huolestuneet nuoret valitsevat sen kummempia miettimättä vihreät. Vihreät ovat kummajainen: samat ihmiset (sama ”perhe”) tulevat valituiksi vuosikymmenestä toiseen, eikä puheenjohtajasta demokratiaa kuuluttavalla puolueella synny minkäänlaista äänestystä.

Mutta pulinat pois. Persut, vihreät ja RKP voittivat vaalit, ja SDP:n on analysoitava poliittinen tilanne huolella. Tuotteemme ei voi olla vanhentunut. Ei, kelpasihan se täällä Oulussakin.

Parhaat kiitokset kaikille SDP:tä äänestäneille ja Liisalle vaalityötä tehneille.