Oikeuskansleri Jaakko Jonkan huoli lainvalmistelun puutteellisuuksista on otettava vakavasti. Jonkka kertoo päivän Helsingin Sanomissa tulleensa useita kertoja sivuutetuksi esitettyään vakavia huomautuksia hallituksen esitysten perustuslainmukaisuudesta. Mikäli ylimmän laillisuusvalvojan eli oikeuskanslerin näkemyksiä ei oteta huomioon, on kyse oikeusvaltion vikatilanteesta.

Jonkka toisti iltapäivällä seisovansa lausuntojensa takana. Asiaa ei voi sivuuttaa: lainvalmistelussa vakavia puutteita. Kyse on perustuslain merkityksen väheksymisestä, millä voi olla arvaamattomia seurauksia kansalaisten perusoikeuksien toteutumiselle.

Taakkanamme on myös viime päivien Yleisradion sananvapauskohu sekä huoli valtiollisen median ja riippumattoman journalismin tilasta. Merkittävien toimittajien eroaminen tehtävistään jättää ilmaan kysymyksiä, vaikka Ylen johto sanoo asian tulleen käsitellyksi. Jo epäilys median itsesäätelystä vallanpitäjien suojelemiseksi on raskasta, eivätkä tällaiset uutiset kasvata Suomen mainetta maailmalla.

Kielteistä vaikutelmaa synkentää ulkoministeriöstä rahoitettavien kansalaisjärjestöjen kohtelu. Aiempi avoin ja suora budjettirahoitus on poistettu valtion ensi vuoden talousarviosta. Tilalle on tullut hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseen sidottu hankehaku. Väistämättä herää kysymys, mikä muutoksen taustalla on. Miksi järjestöjen riippumattomuutta ei varjella? Miksi ei budjettikirjaan avoimesti merkitä, että valtio rahoittaa muun muassa Suomen YK-liittoa? Kansalaisyhteiskunnan toimivuus ja kansalaisjärjestöjen vapaus on yksi länsimäisen liberaalin demokratian kulmakivistä.

Ikävästi tulee mieleen esimerkit Euroopasta, etenkin Puolasta. EU-komissio on tutkinut maan demokratian tilaa oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta. Tällaista emme kuitenkaan ole voineet kuvitella mahdolliseksi Suomessa.

Selvää on, että käynnissä on huono kierre, joka on katkaistava.