Perheissä meno pysähtyy usein aamulla tarhan portille: Mä en halua mennä tarhaan! perheen pienin kuuluttaa. Ilmiö toistuu päinvastaisena iltapäivällä, jolloin lapsi on tiukasti sitä mieltä, että ei halua vielä lähteä. Päiväkotiarki on vaativaa. Hatunnosto kaikille äideille ja isille, jotka tätä ruljanssia parhaillaan pyörittävät. Muistan itsekin miten työläitä erityisesti aamut olivat. Yritäpä kiireessä pukea yhtä lasta, kun toinen oli sillä aikaa jo riisunut. Tuskaa helpottaa, jos vanhemmat voivat luottaa päivähoidon laatuun; että he tietävät lapsen jäävän turvallisiin käsiin.

Päivähoitoa ei suotta ole sanottu suomalaiseksi sosiaaliseksi innovaatioksi. Se on mahdollistanut työelämän tasa-arvokehityksen ja naisten osallistumisen työelämään.

Nykypäivänä katsomme päivähoitoa huomattavasti laajemmin kuin vain tasa-arvon ja työelämän näkökulmasta. Päivähoitoa ei enää mielletä lasten säilömiseksi vanhempien työtehtävien ajaksi, vaan siltä odotetaan tukea lapsen kasvulle ja kehitykselle. Sitä kuvaa sekin, että hallinnollisesti päivähoito on siirretty sosiaalitoimesta osaksi opetustoimea. Päiväkodit eivät silti ole kurinalaisia pikkukouluja; syli ja lapsentahtinen leikki ovat yhä päiväkotipäivän sisältöä.

Tämän päivän päivähoito on ennen kaikkea varhaiskasvatusta, johon jokaisella lapsella on oltava oikeus. Varhaiskasvatuksella vaikutetaan lapsen tulevaan hyvinvointiin pitkäkestoisesti. Kaikki tutkimustulokset viittaavat, että varhaisella puuttumisella ja tuella saavutetaan kestävimmät tulokset syrjäytymisen ja pahoinvoinnin ehkäisemisessä.

Lapset tarvitsevat ympärilleen vertaisryhmän, johon omaa kasvua ja kehitystä voi peilata. Ja usein perheet ovatkin niin pieniä ja kiinni omissa ympyröissään, että lapselle ainoa luonteva paikka olla lapsiryhmässä on päiväkoti.

Maailma ja arvostukset päivähoidosta ovat muuttuneet, mutta päivähoitolaki on pysynyt 41 vuotta samana. On korkea aika laatia uusi varhaiskasvatuslaki, joka päivittää päivähoidon tähän päivään. Työryhmä luovutti opetusministeri Krista Kiurulle (sd.) esityksen uudesta varhaiskasvatuslaista viime viikolla. Koska esitykseen jätettiin useita eriäviä mielipiteitä, jää lain lopullinen sisältö lausuntokierroksen jälkeen täsmennettäväksi.

Mutta yksi linjaus työryhmän esityksestä ansaitsee aplodit jo nyt: lapsiryhmien koolle ollaan vihdoin asettamassa enimmäiskoot. Alle 3-vuotiaiden ryhmässä voisi olla yhtä aikaa enintään 12 lasta, ja yli 3-vuotiaiden ryhmässä 21. Hienoa! Liian suuret ryhmäkoot vievät työrauhan niin lapsilta kuin päivähoidon henkilöstöltäkin.

Kuva: Lastentarhanopettajaliitto