Juha Sipilän porvarillista hallitusta voi kiittää määrätietoisuudesta. Muutamasta haparoinnista huolimatta hallituspuolueet ovat osoittaneet yhteistyökykyä ja sitoutumista Suomen talouden korjaamiseen. Päämäärälle on kansan tuki.
Mutta piru asuu yksityiskohdissa. Hallitus tavoittelee talouskasvua ja tuottavuuden paranemista. Alijäämää pienentääkseen se turvautuu mittaviin leikkauksiin. Koulutuksesta ja sivistyksestä säästetään käsittämättömät 600 miljoonaa euroa. Summa on lähes 10 prosenttia koko opetus- ja kulttuuriministeriön vuotuisesta budjetista.
On vaikea nähdä miten näin suuret leikkaukset kyetään toteuttamaan ilman että se nakertaa pohjaa maamme tulevaisuudelta. Menestyäkseen Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja siihen perustuvia innovaatiota. 90-luvun lamasta noustiin nimenomaan tutkimus- ja tuotekehityspanostuksilla.

Nyt on kuitenkin valittu toinen linja. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta arvostelee hallituksen toimivan toisin kuin tutkimustieto suosittaa. Tuottavuuden kasvua edistävät nimenomaan panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä etenkin korkea-asteen koulutus.
Myös varhaiskasvatuksella on huomattava merkitys, sillä sillä luodaan pohja inhimillisen pääoman kasvulle sekä syrjäytymisen ehkäisylle.
Ei ole pelkkää kitinää sanoa, että koulutukseen, tutkimukseen ja varhaiskasvatukseen tehtävät säästöt ovat väärin valittuja. Niistä saattaa kertyä yllättävän iso lasku tulevaisuudessa.
Oulun seudulle asia on erityisen painava. Alueemme on väestöltään Suomen nuorin. Olemme kirjaimellisesti nuorten maakunta: siinä missä muualla maassa väki vanhenee, meillä työvoiman tarjonta kasvaa14,3 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Työmarkkinoille tulee 24 000 uutta nuorta.

On tuhannen taalan kysymys millaisin valmiuksin ja millä koulutuksella nämä nuoret astuvat aikuisuuteen ja työelämään. Riittääkö koulutuspaikkoja nuorille? Onko ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja, entä pääseekö lukioon? Millainen taso ja opetus on ammattikorkeakoulussa, entä yliopistossa?
Kysymys ei vain inhimillinen, vaan sillä on iso kansantaloudellinen merkitys. Esimerkiksi se millaiset eväät yliopiston lääketieteellinen tiedekunta pystyy tarjoamaan valmistuville lääkäreille, ratkaisee pitkälti sote-uudistuksen onnistumisen. Jos lääkärikoulutusta heikennetään, emme voi odottaa että potilaan ongelmat onnistutaan ratkomaan heti ensimmäisellä vastaanotolla. Koulutuksen laatu on avainasemassa monella muullakin alalla.

Suomessa on aina uskottu sivistyksen voimaan. Kulttuuri, koulutus ja osaaminen ovat pienen maan ainoa tie.