
Vuoden 2015 vaalit muistetaan koulutuslupauksesta, ja seurannut vaalikausi koulutusleikkauksista. Epäsuhta jäi kaivelemaan, ja korjausta haettiin enemmän tai vähemmän kaikkien puolueiden tavoitteissa. Nyt on vielä aikaista sanoa, mistä vuoden 2019 vaalit muistetaan. Mutta sen soisi, että alkava vaalikausi muistetaan koulutuksen kunnianpalautuksesta.
Korkea työllisyysaste on yhteinen tavoite. Tavoiteltuun 75 prosentin työllisyysasteeseenpääsemiseen tarvitaan monipuolisia toimia. Investointi koulutukseen kuuluu varmasti näihin toimiin. Asia avautuu, kun Suomen rinnalle työllisyydessä kuin koulutustasossa otetaan sopivat verrokit, eli muut Pohjoismaat.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi huhtikuussa hätkähdyttävän vertailun työllisyyteen vaikuttavista tekijöistä Pohjoismaissa. Uusi tieto ei niinkään ollut se, että Suomi jää työllisyydessä jälkeen muista Pohjoismaista. Etenkin Ruotsin etevyyteen on totuttu politiikan puheessa viittaamaan. Sen sijaan käsityksemme Suomesta koulutuksen mallimaana saa vertailussa huutia. Koulutustaso on Suomessa lähtenyt laskuun, ja 30–34-vuotiaiden korkea-asteen suorittaneiden osuus on laskenut muihin Pohjoismaihin nähden vuosituhannen vaihteesta saakka. Suomi on tässä nyt peränpitäjä, vaikka lähti paalupaikalta.
Toinen hätkähdyttävä – ja huolestuttava – tosiseikka paljastuu 15–24-vuotiaiden työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrästä. Huolimatta hieman parantuneesta kehityksestä Suomi on tässäkin pahnanpohjimmainen lähes kymmenen prosentin osuudella. Tämän pitäisi olla hätähuuto: kaikki tuon ikäiset nuoret tulisi pitää kiinni opinnoissa tai työelämässä. Suomessa myös 25-39-vuotiaista miehistä on työvoiman ulkopuolella suurempi osa kuin muissa Pohjoismaissa. Sekin saattaa selittyä alhaisemmalla koulutustasolla.
Koulutustason lasku on katkaistava ja käännettävä uuteen nousuun. Tulevan hallituksen tehtävänä on koulutuksen, osaamisen, tieteen ja tutkimuksen sekä sivistyksen arvostuksen palauttaminen. Toimia tarvitaan kautta linjan, varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle ja jatkuvaan oppimiseen.
Suomi pärjää maailmalla vain, mikäli meillä on koulutettu väestö. Muiden Pohjoismaiden sarjassakin meillä on paljon kiinni kurottavaa.
Kommentit