Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja biodiversiteetin suojelussa. Pidämme tätä aktiivisesti esillä EU-yhteyksissä. Ilmasto- ja biodiversiteettipolitiikassa olemme EU:ssa kaikkein kunnianhimoisimpien jäsenmaiden joukossa.

Metsäpolitiikka on kuitenkin muutakin kuin yksin ympäristötavoitteita, ja näiden muidenkin tavoitteiden on näyttävä metsien käyttöön vaikuttavissa aloitteissa.

EU:n metsästrategian ennakkovaikuttamiskannoissamme olemme linjanneet, että strategian tulee kattaa kaikki kestävyyden ulottuvuudet tasapainoisesti.
Siis: taloudellinen, ympäristöllinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus on otettava huomioon.

Suomi on EU-jäsenyytensä alusta lähtien katsonut, että metsätalouteen liittyvät toimet kuuluvat kansallisen kompetenssin piiriin. Katsomme että metsäpolitiikan tulee jatkossakin pysyä kansallisen päätäntävallan piirissä.
Viimeksi linjasimme näin EU-selonteossa.

Samalla ymmärrämme, että EU:lla on toimivaltaa ympäristö-, maatalous- ja energiasektoreilla, joka joko suoraan tai välillisesti vaikuttaa metsiin.

Julkisuudessa esillä ollut jäsenmaiden kirje komissaari Timmermansille perustuu erityisesti näiden kahden näkökohdan esiin tuomiseen: kestävän kehityksen kaikkien pilarien tasapuoliselle huomioimiselle sekä kansallisen toimivallan korostamiselle metsäkysymyksissä.
Metsäiset maat nostavat yhteisessä kirjeessä esiin huolensa metsäpolitiikan toimivaltakysymyksistä sekä siitä, huomioiko komission metsästrategia riittävästi kestävän kehityksen eri pilareita.

Tietojemme mukaan kirjeessä on Suomen lisäksi mukana n. 10 jäsenmaata. Suomi tekee paljon vaikuttamistyötä EU:ssa erilaisissa samanmielisten jäsenmaiden kokoonpanoissa, ja tähän yhteistyöhön kuuluvat yhteiset kirjeet ja kannanotot. Timmermansille osoitettu kirje on Suomen kantojen mukainen.

Lisäksi kirjeessä tuodaan esiin kestävän biotalouden merkitys komission vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle.

Metsäteollisuus on Suomelle tärkeä, ja sen merkitys voi edelleen vahvistua uusien, fossiilisia korvaavien tuotteiden ja raaka-aineiden myötä. Suomi edistää kestävän biotalouden mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Puurakentaminen voi osaltaan toimia ratkaisuna sekä rakentamisen elinkaaripäästöjen vähentämiseen että pitkäaikaisen hiilinielun lisäämiseen myös rakennetussa ympäristössä.

Myös tämä on täysin meidän voimassa olevien kantojemme mukaista.

Artikkelin kuva on muisto vuodelta 2013, jolloin vierailin osana Metsäakatemian maastojaksoa Luumäellä. Kohde on runsaslahopuista kangasmetsää, suojelukohde.