Kolumnini Kaleva Median lehtiin: Sievoinen summa pohjoiseen

Kolumni

Heinäkuussa sovittu 1 849 miljardin euron EU:n elpymiskokonaisuus on monin tavoin merkityksellinen. Sopu hälventää koronakriisin aiheuttamaa epävarmuutta. Vaikka neuvottelut venyivät, 27 maata kykeni yksimieliseen ratkaisuun, jossa jokaisella maalla oli äänivalta. EU jatkaa vahvana ja yhtenäisenä Brexitin jälkeen. Maanosan kohtalo on omissa käsissämme. 

Ratkaisun merkitys korostuu erityisesti nyt, kun riski korona-viruksen toiselle aallolle näyttää kasvaneen. On hyvä, ettei asian ratkominen jäänyt syksyyn. 

EU sopi yhteisestä finanssipoliittisesta ohjelmasta rahapoliittisen elvytyksen rinnalle. Näin poliittiset päättäjät ottavat Euroopan keskuspankin ohella vastuuta taloustilanteen korjaamisesta. Koronan aiheuttamaa taloudellista kriisiä hoidetaan nyt jäsenmaiden yhteistyöllä, mitä talouspolitiikan asiantuntijat ovat kiitelleet. Markkinoiden reaktio on ollut myönteinen. 

Määrätietoinen toiminta ja elvytys kriisin keskellä lisäävät kysyntää ja turvaavat sisämarkkinoiden yhtenäisyyden. EU:n sisämarkkinat ovat välttämättömät unionin talouskasvulle ja etenkin Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle. Myös monet meidän alueemme vientiyritykset hyötyvät sekä suoraan että välillisesti kasvavasta kysynnästä maamme päämarkkina-alueella Euroopassa.

Jäsenmaat eivät saa rahoitusta avoimin valtakirjoin. Ensinnäkin, muun muassa Suomen vaatimuksesta varojen käyttö kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Toiseksi, elvytysrahoitus sidotaan maakohtaisiin suosituksiin perustuviin rakenneuudistuksiin, joilla edistetään muun muassa hiilineutraalia taloutta ja digitalisaatiota. Jäsenmaiden elpymissuunnitelmat käsitellään neuvostossa. Yhteisiin tavoitteisiin perustuvilla hankkeilla EU:n kilpailukyky paranee ja yhteistä arvopohjaa vaalitaan. 

Poikkeukselliseen kriisiin löydettiin perussopimuksen mukainen ratkaisu, joka ei muuta unionin perusluonnetta. Yhteinen elvytysväline ei myöskään tuonut mukanaan yhteisvastuuta, vaan kunkin jäsenmaan vastuut on tarkasti rajattu. Vastuurajaus on Suomen aloitteesta selväsanaisesti kirjattu sopimukseen. 

Suomi onnistui neuvotteluissa hyvin. Suhteellinen nettomaksuasemamme koheni hieman. Asetimme pitkän linjamme mukaisesti maksukorjausten sijaan tavoitteeksi mahdollisimman hyvät saannot, minkä viimeistelimme pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla neuvottelemalla Suomelle 500 miljoonan euron kansallisen kirjekuoren. 

Maaseudun kehittämisrahoitus nousee käyvin hinnoin 17 prosenttia nykykauteen verrattuna. Aluekehitykseen kohdentuvat koheesiovarat lisääntyvät 108 miljoonalla eurolla. Uusi ilmastonmuutoksen oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jossa Itä- ja Pohjois-Suomi ovat hyötyjiä, tuo Suomelle 380 miljoonaa euroa. Rahastosta voidaan tukea muun muassa turpeesta irrottautumista taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

EU-rahoituksella tulee olemaan tärkeä rooli maamme elvytystoimissa. Suomi saa elpymisvälineestä yli 3 miljardia euroa vuosina 2021-2023. Rahoitusta on mahdollista ohjata muun muassa hallituksen tulevaisuusinvestointeihin, kuten työllisyyden edistämiseen, infrastruktuurihankkeisiin ja osaamiseen.

Pohjoisen pitkien välimatkojen harvaanasutuilla alueilla on Suomen EU-liittymissopimuksessa kirjattu erityisasema. Ensimmäistä kertaa saimme korotuksen näiden alueiden erityisrahoitukseen. Kansallinen kirjekuori tuo 100 miljoonaa euroa lisärahaa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille. Meille pohjoisessa tämä on erinomainen uutinen.

Kolumni on julkaistu Kaleva Median lehdissä elokuussa 2020.