Kuluva syksy konkretisoi eteemme koronakevään saldoa. Pandemian vaikutukset eivät ole rajoittuneet terveysturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin, vaan korona on kurittanut rajulla kädellä myös taloutta.
Suomi on selvinnyt toistaiseksi muita vähäisemmin vaurioin myös talouden kannalta. Riemuun ei silti ole aihetta. Sen tietävät kaikki työnsä ja toimeentulonsa puolesta pelkäävät.
Tässä tilanteessa työllisyyskysymyksissä on oltava yhtä aikaa realisti, mutta samalla on säilytettävä pitkän matkan kurssi. Hallitus neuvottelee alkuviikosta ensi vuoden budjetista. Samalla tehdään päätöksiä 30 000 työllisen tavoitteesta ja luodaan näkymä tulevaisuuteen.
Oli tilanne mikä hyvänsä, ihmisiä ei jätetä kriisissä yksin. Siksi olemme hallituksessa tehneet lukuisia työtä, terveyttä ja tulevaisuutta turvaavia päätöksiä. Kotimaisen elvytyksen lisäksi myös EU elvyttää yhteistä talousaluettamme merkittävillä summilla yhteisen elpymisratkaisun kautta. Elpymispaketti turvaa kotimaista työtä ja hyvinvointia niin suoraan kuin välillisesti.
Suomi saa 3,2 miljardia, joilla voimme tehdä elvytyspäätöksiä ilman lisävelanottoa. Olennaista on myös huomata, että valtaosassa elpymisvälineen rahoja ei tarvita edes kansallista vastinrahoitusta. Kun EU:n, keskeisen vientialueemme tilanne kohenee, kohenevat myös vientimme edellytykset.
Osa keskustelijoista ei näytä tunnistavan tilanteen vakavuutta. On selvää, että julkisen talouden tasapainottamista tarvitaan, mutta nyt taantuman keskellä ei ole aika kiristää vyötä sen enempää valtiontaloudessa kuin kunnissakaan.
Talouden jälleenrakentamisessa ratkaisee ajoitus: suhdannekuopan keskellä tarvitaan määrätietoista elvytystä. Esimerkiksi esitykset työttömyysturvan porrastamisesta, eli leikkaamisesta, eivät siten ole tästä maailmasta.
On tärkeää muistaa, että nyt tehtävät elvytystoimet eivät ole vain hetken helpotus, vaan niillä haetaan pitkäkestoista yhteiskunnan uudistamista. Suomen talouden rakenteiden pitää kannatella kansalaisia, siis tavallisten suomalaisten ihmisten hyvinvointia, nyt ja myös tulevaisuudessa.
Hallituksen talouspolitiikan ytimessä on Suomen talouden rakenteiden uudistaminen kestävää kasvua tukevaksi. Uudistustyö on edennyt myös koronan aikana: Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministeriryhmässä hyväksyimme oppivelvollisuuden laajentamisen lakiluonnoksen elokuun lopussa. Myös sosiaali- ja terveyspalvelut turvaava soteuudistus etenee.
Molemmilla on merkittävä rooli yhteisen Suomemme kehittämisessä eteenpäin.
Kolumni on julkaistu Kainuun Sanomissa 11.9.2020.
Jaa tämä artikkeli