Kalevan kolumnini: Paha olo täytyy huomata

Kolumni

Vuosi on nuorelle pitkä aika. Se voi muovata elämää ja omakuvaa pitkälle tulevaisuuteen. Koronapandemia on aiheuttanut huolta ja monenlaisia ongelmia. Erityistä huolta meidän on kannettava siitä, miten tuemme lapsiamme ja nuoriamme nyt ja koronan jälkeen.

Tarve ei ole peräisin vain poikkeusoloista. Nuorten mielenterveyspalvelut ovat kaivanneet jo pitemmän aikaa lisäpanostuksia, eikä koulukiusaamista ole saatu kitkettyä pois. Juuri nyt on aika tarttua molempiin ongelmiin.

Hallituksen tuoreessa kiusaamisen ehkäisemisen ohjelmassa esitetään keinoja koulukiusaamiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn kaikilla koulutusasteilla. Linjasimme ohjelman sisällöistä osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministeriryhmässä.

Osana ohjelmaa jo varhaiskasvatuksessa vahvistetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kouluissa turvallisuutta parannetaan päivittämällä säätelyä, jonka perusteella oppilaalta voidaan evätä opetus muiden opiskelun turvaamiseksi. Oppilaalle, jolta opetus on evätty, tehdään suunnitelma tukitoimista. Ns. ankkuritoimintamallilla tuetaan nuoria ennaltaehkäisevästi poliisin, sosiaalityöntekijän, psykiatrinen sairaanhoitajan ja nuorisotyöntekijän yhteistyötiimillä.

Lisätalousarviossa lisäämme yhteensä 111 miljoonaa euroa lasten ja nuorten korona-ajasta toipumiseen ja palautumiseen. Panostamme koulutukseen varhaiskasvatuksesta lukio- ja ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin saakka. Myös vapaa sivistystyö on osa kokonaisuutta. Panostuksilla tartutaan koronan aiheuttamaan oppimisvajeeseen ja tuetaan nuortemme hyvinvointia.

Ennaltaehkäisevä tuki on paras ja inhimillisin vaihtoehto. Apua on kuitenkin saatava viipymättä silloin, kun elämä on jo lähtemässä luisuun. Koronavuoden yksinäisyys ja eristäytyminen ruudun ääreen ovat altistaneet monet nuoret nettipeleille, pikavipeille ja sosiaalisen median ääri-ilmiöille. Paha olo on asettunut jokapäiväiseksi mielentilaksi. Siksi on tärkeää lisätä rahaa päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin. Myös poliisin ennaltaehkäisevän työn rahoitusta lisätään.

Toimia tarvitaan myös meillä Oulussa. Meidän on pidettävä huoli, että kaupunkimme on hyvä paikka olla ja ellää. Se tarkoittaa riittävää tukea perheille, lapsille ja nuorille sekä pääsyä ajoissa mielenterveyspalvelujen piiriin. Kyse on paitsi inhimillisyydestä, myös Oulun tulevaisuudesta. Kalevan uutisoiman (27.5.) Taloustutkimuksen kyselyn mukaan Oulun vetovoima opiskelukaupunkina on heikentynyt. Nuoret arvostavat Oulussa opiskelukaupunkina juuri turvallisuutta ja mukavaa ilmapiiriä. Oulun on oltava avoin ja tasa-arvoinen.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 2.6.2021.