EU:n elpymispaketti on poikkeuksellinen mahdollisuus, jota ei pidä jättää käyttämättä. Suomen osuus kokonaisuudesta on viimeisimpien laskelmien mukaan noin 3,1 miljardia euroa. Edessämme on historiallinen mahdollisuus tehdä elvytyspäätöksiä ilman lisävelanottoa. Mahdollisuuksia lisää entisestään se, että valtaosassa elpymisvälineen rahoja ei tarvita kansallista vastinrahoitusta. Tie kasvuun on avoinna rohkeille, nopeille ja yhteistyökykyisille.

Nyt on aika rohkeille, sillä käsillä on hetki laittaa arastelematta liikkeelle mittavat tulevaisuusinvestoinnit. Budjettiriihessä linjasimme kuusi painopistettä, jotka ohjaavat rahoitushaun jatkovalmistelua Suomessa. Rahoitus jaetaan EU:n talouspoliittisen ohjausjakson maakohtaisten suositusten mukaisti. Painopisteitä ovat koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin liittyvät kysymykset, vihreä siirtymä, Suomen kilpailukyvyn turvaaminen, kestävä infra ja digitalisaatio, tulevaisuuden sote-ratkaisut sekä työelämäkysymykset.

Nyt on aika nopeille, sillä kun painopisteet ja askelmerkit on julkaistu, on alueilla toiminnan aika. Maanantaina Oulusta käynnistyi hallituksen ”Suomen kestävän kasvun maakuntakiertue” osana elpymisvälineen toimeenpanoa. Maakuntakiertueella kerätään aluetoimijoiden näkemyksiä, alueiden hankeideoita uudistuksista ja investoinneista. Tavoitteena on laatia Suomen Kestävän kasvun ohjelman alustava suunnitelma vuoden 2020 loppuun mennessä. Aikaa ei siis ole hukattavaksi, potentiaaliset suunnitelmat on saatava liikkeelle.

Nyt on aika yhteistyökykyisille, sillä vain yhdessä saavutamme vaikuttavia tuloksia. Meneillään on aivan poikkeuksellinen ajanjakso. Yhtään liioittelematta voi sanoa, että elämme keskellä maailmanmarkkinoiden uusjakoa. Kaikki maat elvyttävät talouksiaan. Kisassa pärjääminen vaatii leveät hartiat. Tarvitaan yksittäistä kaupunkia tai maakuntaa laajempaa otetta.

Luonteva yhteistyön suunta meille on pohjoinen ulottuvuus. Pienten piirikisojen sijaan meidän on kilpailtava kärkitason sarjassa. Se vaatii yhteistyötä Oulun seudun, Lapin, Kainuun, koko Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kesken. Pohjoisessa on paitsi suuria yhteisiä hankkeita, myös aivan poikkeuksellista lahjakkuutta ja kykyä katsoa maailmaa.

Olipa kyseessä yliopistoyhteistyö, nopean ja kattavan tietoliikenneverkon rakentaminen tai keskeiset infrahankkeet, kuten kaksoisraidehanke (jopa Oulusta eteenpäin), puhumme asioista, jotka hyödyttävät pohjoissuomalaisia kuntarajoista piittaamatta. Samalla ne ovat hankkeita, jotka säteilevät hyvää koko Suomeen.

Pohjoinen yhteistyö on aina ollut alueemme vahvuus. Nyt on näytönpaikka.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 22.9.2020.