Presidentti Mauno Koiviston sanat kysymykseen siitä, mikä on Suomen idea suhteessa Venäjään, tuntuvat jälleen ajankohtaisilta. Presidentti lausahti kuuleman mukaan vastaukseksi yhden sanan: selviytyä.

Presidentti Koivisto ja hänen aikalaisensa joutuivat viime vuosituhannen viimeisillä kymmenillä koviin paikkoihin. Neuvostoliiton miehitettyä Tsekkoslovakian presidentti suri automatkalla itkien ”niin etten tietä nähnyt”. On oikein ja inhimillistä kokea vahvoja tunteita eteemme vyörytettävien kauheuksien edessä tänäkin päivänä. Se ei estä meitä toimimasta. Inhimillisyys on myös politiikassa hyve.

Koiviston osuva sitaatti on ollut mielessäni usein viime viikkoina. Suomi pohtii omia turvallisuuspoliittisia ratkaisujaan Venäjän aloitettua raa’an sodan Ukrainassa. Venäjän häikäilemätön toiminta on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä radikaalisti. Muuttuneessa tilanteessa Suomen päättäjien on etsittävä keinot turvata maamme ja kansalaistemme turvallisuus. Pohdinta Nato-jäsenyydestä lähestyy kohti ratkaisun hetkeä.

Lopulta pohdinnan paikka ei ole niin valtavan suuri, kuten olen kansainväliselle medialle viime päivinä kuvannut: Päätös Nato-jäsenyydestä olisi ainoastaan pitkän kehityspolun viimeinen askel. Suomi on jo vahvasti osa länttä. Olemme Naton läheinen kumppani ja EU-maa. Unioniin liittyminen oli Suomelta aikanaan myös turvallisuuspoliittinen asemointi.

Turvallisuus on kokonaisvaltainen käsite. Samalla kun pohdimme puolustusratkaisujamme, on katsottava kokonaisturvallisuutta, ihmisten pärjäämistä ja yhteiskuntamme kriisinkestävyyttä. Koronapandemian jälkeen kuluva kevät on koetellut aivan uudella tavalla. Inhimillisen hädän ja kärsimyksen lisäksi Venäjän sota Ukrainassa näkyy monin tavoin suomalaisen kuluttajan kukkarossa. Inflaatio ja erityisesti kallistuva energia lisäävät arjen kustannuksia monilla suomalaisilla.

Kotimaassa meidän on tehtävä päätöksiä, joilla turvaamme kotitalouksien luottamusta ja ostovoimaa. Teimme Sanna Marinin hallituksessa jo kevään kehysriihessä päätöksiä, joilla tuemme perheitä, huoltovarmuutta sekä kansallista kriisinkestävyyttämme. Korotamme muun muassa aikaistetusti sosiaalietuuksien indeksiä. Näin kaikkien pienituloisimmat saavat enemmän käteen. Panostamme Puolustusvoimiin ja Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Osana riihipäätöksiä varautumisen ministerityöryhmässä linjasimme nopeita toimia kohtuuhintaisen energian tuotantoon ja saatavuuteen. Turve kotimaisena polttoaineena on tärkeä osa tätä.  Linjasimme myös polttoaineen jakeluvelvoitteen väliaikaisesta alentamisesta, mikä hillitsee bensan hinnan nousua.

Epävarmat ajat korostavat yhteiskunnan perustoimintojen merkitystä. Suomalainen huoltovarmuus on ollut kansainvälisille vieraille ihmetyksen ja ihailunkin kohde. Suomi on moneen muuhun maahan verrattuna hyvin varautunut kriisioloihin. Voimme silti tehdä entistä enemmän. On pidettävä huolta, että suomalaiset voivat myös näinä epävarmoina aikoina elää turvallista arkea ja luottaa siihen, että sähköön on varaa, ruokaa riittää ja töihin pääsee. Täällä pohjoisessa Suomessa on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta keskeiseen infraan. Olemme myös tärkeä osa huoltovarmuuden takaamisessa: Pohjois-Pohjanmaa on muun muassa Suomen tuulivoiman ykköstuottaja.

Epävarmassa maailmassa luottamus niin toisiimme kuin tulevaan luo jaksamista ja vahvuutta kohdata esimerkiksi vihamielisen hybridivaikuttamisen kaltaisia ilmiöitä. Kun jokainen ihminen pysyy yhteiskunnassa mukana, jaksamme yhdessä kohdata myös vaikeat hetket.

Presidentti Koivistolla on toinen sanonta, joka tuntuu juuri nyt sopivalta ja lohdulliselta. ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”.

Kirjoitus on julkaistu Kaleva Median lehdissä, Rantalakeudessa 11.5.2022.