Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, mutta meidän aikuisten käsissä on varmistaa, että tuo tulevaisuus on paras mahdollinen. Helsingin Sanomien tuoreessa kyselyssä alle 30-vuotiaista vain 18 prosenttia uskoo hallituksen antavan heille paremman tulevaisuuden. Luku on hälyttävä. Nuorten huoli on kuultava ja siihen on vastattava.
SDP julkaisi lapsen oikeuksien viikon aattona suuren joukon tekoja, joilla haluamme tehdä maamme lasten ja nuorten elämästä parempaa. Mukana on tekoja esimerkiksi kouluarjessa jaksamisen parantamiseksi ja pysyvien sijaisjärjestelyjen tekemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Ehdotuksemme on paketoitu kolmeen kokonaisuuteen. Näistä erityisesti viimeinen tuntuu ajankohtaiselta tällä viikolla: yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen. Vaikka teknologia on tuonut meidät ennenäkemättömän lähelle toisiamme, voimme silti tuntea olevamme.
Jokainen, niin nuori kuin aikuinen kaipaa muita ihmisiä, mukavaa yhdessä oloa ja kavereita. Harrastukset tuovat iloa arkeen ja lisäksi ne ovat monelle nuorelle keino löytää ja solmia ystävyyksiä. Siksi Sanna Marinin hallituskaudella aloitettua harrastamisen Suomen mallin mukaista toimintaa, ja muuta kerhotoimintaa, on järjestettävä kaikissa peruskouluissa.
Vieraillessani eri puolilla Suomea, olen saanut kohdata rohkeita, sitoutuneita ja asioihin perehtyneitä nuoria. He ovat olleet järjestöaktiiveja, opiskelijoita, koululaisia ja kuntalaisia, joilla on näkemyksiä Suomesta ja siitä, mihin suuntaan Suomea tulisi viedä. Usein heidän terveisensä ovat tulevaisuuden terveisiä: nuoret paitsi jakavat huolensa tulevaisuudesta, myös kertovat avoimesti ratkaisujaan ongelmista selviämiseen. Moni näistä keskusteluista on jäänyt vahvasti mieleeni.
Meidän on kuunneltava nuoria arjessa, mutta aivan erityisesti meidän on kuultava nuoria hädän hetkellä. Nuorille on oltava tarjolla apua diginä ja myös sisäänkävelyperiaatteella päihde- ja mielenterveyspalveluita. Apua hakeneesta nuoresta on otettava heti koppi ja välittömän keskustelutuen ja kriisiavun lisäksi hänet on tarvittaessa ohjattava jatkohoitoon. Lisäksi on järkevää viedä nuorten palvelut sinne missä nuoret ovat: oppilaitoksiin. Siksi esitämme, että nuorisotyö ja nuorten palvelut ovat läsnä kouluissa.
Lapsuus kestää vain hetken, mutta lapsuuden muistot ovat pysyviä. Toivon, että teemme tänään sellaista politiikkaa, että maamme jokainen lapsi ja nuori voi aikanaan katsoa taaksepäin ja muistella lapsuuttaan ajanjaksona, jossa oli seikkailuja, mutta myös turvaa ja luottamusta huomiseen.
Voit tutustua kaikkiin SDP:n ehdotuksiin täältä.
Jaa tämä artikkeli