Brexit-siirtymäkausi päättyy vuoden vaihteessa

Kolumni

EU:n ja Britannian välinen erosopimus tuli voimaan helmikuussa 2020. Siitä lähtien osapuolet ovat neuvotelleet intensiivisesti tulevasta suhteestaan. Komissio käy neuvotteluja EU:n puolesta jäsenvaltioiden yleisten asioiden neuvostossa antamien neuvotteluohjeiden mukaisesti. EU:n tavoitteena on yksi kattava ja mahdollisimman läheinen kumppanuussopimus, jossa molempien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa.

Vaikka haastavia neuvotteluja ennennäkemättömän laajasta tulevasta suhteesta on käyty vasta 8 kuukautta, alkaa aika valitettavasti käydä jo vähiin. Erosopimuksen mukainen siirtymäkausi päättyy nyt varmasti vuoden 2020 lopussa, koska Britannia kieltäytyi pidentämästä sitä. Mitään määräajan pidennyksiä tai jatkoaikoja ei enää vuoden vaihteessa ole käytettävissä.  
 
Siirtymäkauden päättymisestä seuraa kaksi asiaa:
 
Ensinnäkin, sopimus tulevasta suhteesta pitäisi saada voimaan ennen tämän vuoden loppua.  Neuvotteluja on viime viikkoina käyty lähes päivittäin, myös viikonloppuisin. Ne jatkuvat Brysselissä tälläkin hetkellä. Osapuolten yhteisen sopimusluonnoksen laatimisessa on edistytty, mutta neuvottelut ovat yksi kokonaisuus. Kolme vaikeaa periaatteellista kysymystä on yhä ratkaisematta: sopimuksen hallinto ja riitojen ratkaisu, kalastus sekä tasavertaiset toiminta- ja kilpailuedellytykset. Viimeksi mainitussa on kyse siitä, että tulevan suhteen ytimessä olisi tulliton, tariffiton ja kiintiötön vapaakauppasopimus. Tällainen markkinoille pääsy vaatii vastapainokseen takeet siitä, että kilpailu on reilua esimerkiksi valtiontukipolitiikan tai ympäristön ja työelämän suojelun tason suhteen.
 
Toiseksi, 1.1. 2021 Britanniasta tulee lopullisesti kolmas maa. Edessä on joka tapauksessa valtava muutos riippumatta siitä, saadaanko tulevan suhteen sopimus aikaan vai ei. Vuoden vaihteessa EU-lainsäädännön soveltaminen Britanniassa päättyy. Britannia lähtee EU:n sisämarkkinoilta ja tulliliitosta, ja eroaa kaikista EU:n kansainvälisistä sopimuksista. Kaikki EU-jäsenyyteen perustuvat yhteistyömuodot päättyvät tai muuttavat muotoaan. Esimerkiksi palveluiden ja henkilöiden vapaa liikkuvuus EU:n ja Britannian välillä päättyy. 
EU pitää edelleen pään kylmänä ja jatkaa neuvotteluja. Sopimukseen pääseminen on yhä lähipäivinä mahdollista. Jos kolmesta em. avainkysymyksestä saavutetaan sopu, muutkin avoimet asiat ovat ratkaistavissa. EU haluaa ehdottomasti sopimuksen, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Lopputulos ei saa vaarantaa EU:n yhtenäisyyttä, sisämarkkinoiden ja tulliliiton toimintaa tai tasapuolisten toimintaedellytysten toteutumista.  Sopimuksen kanssa pitää myös voida elää pitkään. Aikapaine, joka johtuu Britannian päätöksestä olla pidentämättä siirtymäkautta, ei ole hyvä peruste tehdä huonoa sopimusta.

Vaikka sopimus saataisiin aikaan, jää tuleva suhde selvästi nykytilaa etäisemmäksi. Esimerkiksi vapaakauppasopimus ei mitenkään vastaa sisämarkkinoita. Kauppa ei lopu, mutta sen käymisen ehdot muuttuvat. Kaupasta tulee nykytilanteeseen verrattuna hitaampaa ja kalliimpaa. Paperityö lisääntyy. Tähän erityisesti elinkeinoelämän ja yritysten on oltava valmiina.   Kansalaisten on puolestaan varauduttava etenkin henkilöiden vapaan liikkuvuuden päättymiseen. Valtioneuvoston kanslian sivuilla on saatavilla kattavasti tietoa sekä erosopimuksesta että kaikista vaihtoehtoehdoista, joihin vuoden vaihtuessa on varauduttava:https://vnk.fi/tietoa-brexitista
 
Vireillä olevissa neuvotteluissa on siis kyse ainoastaan Britannian EU-eron negatiivisten vaikutusten pienentämisestä. Muutama positiivinenkin seikka voidaan silti mainita. Yksi, neuvotteluja on käyty poikkeuksellisen avoimesti: komission neuvotteluohjeet ja EU:n muut neuvottelukannat ovat julkisesti saatavilla EU:n toimielinten verkkosivuilla. Kaksi, EU:n yhtenäisyys on vuodesta 2016 käynnistyneen eroprosessin aikana ollut käsin kosketeltavaa. Jäsenvaltioiden rivit ovat pysyneet vaikeiden neuvottelujen keskellä täysin suorina, eikä minkäänlaista sooloilua ole esiintynyt. Pääneuvottelija Barnierilla on jäsenvaltioiden sataprosenttinen tuki. Kolme, EU:n sisämarkkinat ja tulliliitto muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonka valitettavan usein otamme itsestään selvyytenä. Eroprosessi on ollut hyvä muistutus meille kaikille sisämarkkinoiden eduista ja siitä, mitä merkitsee olla niiden ulkopuolella. 
 
Britannia on saari, ja myös osa yhteistä Euroopan mannertamme. Aivan kuten 1500- ja 1600-lukujen taitteessa elänyt runoilijasaarnaaja John Donne runossa No Man is an Island osuvasti toteaa, jokainen irtoava osanen pienentää suhteessaan meitä jokaista.

Kirjoitus on julkaistu valtioneuvoston sivuilla 23.11.2020.