Uusi pohjoinen talousmaantiede herättää laajaa kiinnostusta. Tämän vuoksi on tärkeää, että pohjoisen alueemme merkittävä strateginen sijainti tunnistetaan ja tunnustetaan tulevissa hallitusneuvotteluissa. Jotta saamme pohjoiselle tärkeät tavoitteet hallitusohjelmaan, tarvitsemme laaja-alaista yhteistyötä.

Meidän on priorisoitava Pohjois-Suomen suuralueen tasolla toimet, jotka ovat alueemme kannalta kaikkein kriittisimmät. Tarvitsemme taitavat johtajat alueemme kuntiin, maakuntaliittoihin ja muihin edunvalvontaorganisaatioihin, joilla on kyvykkyyttä viedä viestiämme eteenpäin ja antaa sisältöä alueemme poliittiseen vaikuttamistyöhön.

Meidän on syytä esittää asiamme hyvällä itsetunnolla. Voimme peräänkuuluttaa positiivista kulmaa pohjoiseen panostamisessa: kyse on koko Suomen menestyksen turvaamisesta. Pohjoiseen panostamalla saavutettu lisäarvo toimii koko maan hyväksi. Emme vaadi erityiskohtelua, vaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia, joilla synnyttää yhteistä hyvää.

Ministerivastuuni antavat hyvän näkemyksen moniin pohjoisen kannalta keskeisiin kysymyksiin, joihin meidän on kiinnitettävä huomiota.

Ensinnäkin infrastruktuuriin liittyvät kysymykset ovat uudessa, tulevassa Nato-Suomessa keskeinen huomiotamme vaativa kokonaisuus. Pohjoisen satamamme, ratamme, lentokenttämme ja maantiemme ovat sydänlinja länteen ja läntisiin kumppaneihimme. Samalla ne ovat huoltovarmuutemme selkäranka. Raideinvestoinneista kiireisin on Oulu-Ylivieska-kaksoisraiteen toteutus.

EU:n rakennerahastovarat ovat merkittävä aluekehityksen väline. Alueemme ja koko maamme katseen tulee olla jo suunnattuna seuraavaan EU:n monivuotiseen rahoituskauteen. Harvaanasutun pohjoisen erityisolot ovat perusteena Suomen onnistuneelle koheesiosaannolle.

Saimme heti nykyisen vaalikauden alkuun neuvoteltua EU:n monivuotisen rahoituskehykseen edelliskautta suuremman saannon koheesiorahoitukseen sekä pääministeri Marinin neuvotteleman kansallisen 100 miljoonan euron erityiskirjekuoren itä- ja pohjoisten harvaanasuttujen alueiden erityistukeen. Pohjoisen erityisolosuhteet ovat avain ja peruste, jolla tämä rahoitus turvataan myös tulevissa neuvotteluissa. Tämä on syytä nähdä koko maan tasolla.

Omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä seuraan tarkoin pohjoisen valtio-omisteisten yhtiöiden kehitystä. Nokian mittavat uudet panostukset Ouluun, VR FleetCaren kalustoprojektien keskittämispäätös Ouluun ja vaunuhankinnat Otanmäestä sekä Stora Enson paperikoneiden konvertoinnit ovat tärkeitä ja tervetulleita koko maamme näkökulmasta.

Pohjoisen sijaintimme erityispiirteet, kuten maaraja länteen ja maaperämme rikkaudet, ovat keinoja turvata huoltovarmuutta ja vähentää ulkoisia riippuvuuksia. Meillä on paljon potentiaalia, kun puhumme vihreän siirtymän vauhdittamisesta ja venäläisestä fossiilienergiasta irtautumisesta. SSAB:n uraauurtava työ hiilineutraalin teräksen valmistamisessa sekä Terrafamen rooli akkuteollisuuden kehittämisessä ovat esimerkkejä tästä.

Pyhäjoen kariutuneen yksityisen ydinvoimalahankkeen tilalle on löydettävä alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävä ratkaisu. On tärkeää, että tulevalla hallituskaudella Suomessa on hyvät edellytykset sille, että yhtiöt, myös valtio-omisteiset, investoivat ja että niiden toimintaedellytykset säilyvät suotuisina.

Oulun seutu on ollut aiemminkin keskeinen Suomen menestyksen rakentaja. Voimme suhtautua rooliimme ylpeydellä. Olemme korkean osaamisen alue, jonka opinahjoihin, niin korkeakouluihin kuin perus- ja toisen asteen opetukseen, on panostettava tulevaisuuteen katsoen. Oulun yliopiston asemaa laaja-alaisena tiedeyliopistona on vahvistettava.

Herkkä pohjoinen luontomme vaatii huomiota: esimerkiksi vaelluskalakantojen elvyttäminen sekä porotalouden sovittaminen urbaaniin elämään vaativat tietoisia päätöksiä. Sanginjoen ainutlaatuisen alueen on aika viimein nousta kansallispuistoksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjoiseen luontoomme edellyttävät meiltä valmiutta toimia ja varautua.

Myös monet kansalaisten hyvinvointiin liittyvät kysymykset vaativat tiivistä seuraamista ja vaikuttamistyötä. Vuoden alussa käynnistyvät hyvinvointialueet voivat tuoda tullessaan yllättäviä menoja ja tähänkin on varauduttava. Julkinen palvelutuotanto on perusta, joka turvaa hyvinvointia pitkien välimatkojen alueellamme. Täällä ei ole kermankuorinnan paikkoja, joka antaisi meille harhakuvitelma yksityisen palvelutuotannon varaan heittäytymisestä.

Pohjoisen etu on vahva valtio, jossa ymmärretään ajanhenki: uusi pohjoinen talousmaantiede ohjaa aikamme aluepolitiikkaa.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 14.1.2023.