Nykyinen eduskunta oli tänään viimeistä päivää koolla. Neljä vuotta on mennyt kuin siivillä. Olo on haikea… ja kiitollinen. Kansan edustaminen on kunniatehtävä. Olen antanut siihen parhaani.

Eilen puhemies Heinäluoma sanoi jotain, mikä painui mieleeni. Eero kehotti meitä olemaan armeliaita toisille ja itsellemme. Yhdessä asiassa huomaa olevansa toisen kanssa täydellisen eri mieltä, mutta jo toisessa samaa mieltä. Kumppanuudet ja liittolaisuudet elävät ja vaihtelevat asiasta toiseen. Päätöksenteko ja politiikka on ihmistyötä, ihmissuhdetyötä. Olen oppinut sanomaan vieressäni istuvalle James Hirvisaarelle päivää ja hyvää viikonloppua.

Nyt alkaa neljän viikon istuntotauko. Päivittäinen vaalikampanjointi käynnistyy. En tunne vähäisintään tarvetta heittää hanskoja tiskiin. Eduskuntatyö on jotain, mikä motivoi minua; haluan edelleen vaikuttaa asioihin ja tulevaisuuden suuntaan. Se on kansan käsissä.

Uusi eduskunta kokoontuu huhtikuun lopulla eduskuntatalon naapurissa Sibelius Akatemiassa. Talo menee remonttiin pariksi vuodeksi, ja ovet sulkeutuvat. Vaatekaappi on tyhjä. Mutta takki ei.