Hyvät Ystävät!
Lämmin tervehdys. Tässä uutiskirjeessä poimintoja eduskuntatyöstä kuluvalta kevätistuntokaudelta sekä muista ajankohtaisista aiheista. Lopussa listattuna tulevia tapahtumia, ml. paikkakunnat, joissa pidän tänä vuonna vappupuheet.

Ø SDP:n ehdotus toimista eriarvoisuuden kitkemiseksi
Tämän viikon keskiviikkona 21.3. professori Juho Saaren johtama eriarvoisuutta käsitellyt työryhmä julkisti loppuraporttinsa, jossa esitellään toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi eri elämänalueilla. SDP:n näkemyksen mukaan raportti on hyvä analyysi eriarvoisuuden vaikutuksista, mutta siinä esitetyt toimenpiteet eivät ole riittäviä. Tarvitaan enemmän satsauksia eriarvoisuuden torjumiseksi ja vähentämiseksi.

SDP julkisti eilen torstaina (22.3.) oman 10 kohdan esityksen toimista eriarvoisuuden vähentämiseksi ja miten ehdotetut toimet rahoitettaisiin. Listaus uudistuksista on vastaus hallituksen harjoittamaan politiikkaan, joka on toimillaan, kuten toimeentuloleikkauksilla, vaikuttanut eriarvoisuuden kasvuun Suomessa.

SDP:n uudistukset ovat investointi tulevaisuuteen ja niillä on siten kauaskantoisempia vaikutuksia. Sen lisäksi, että toimilla vähennetään eriarvoisuutta satsataan uudistuksilla ihmisten osaamiseen.

SDP:n 10 kohdan listaan uudistuksista pääset tutustumaan tästä.

Ø Koulutus on sijoitus tulevaisuuteen – nyt tarvitaan toimia
Helmikuussa eduskunnassa keskusteltiin koulutuksesta oppositiopuolueiden yhteisen välikysymyksen pohjalta. Kyseessä oli neljäs välikysymys tällä vaalikaudella, mikä osoittaa sen, kuinka tärkeä koulutusasia on oppositiolle.

Hallituksen tekemät leikkaukset koulutukseen ovat osoitus lyhytkatseisista toimista. Suomen talous on vahvasti perustunut korkeaan osaamiseen ja koulutukseen ja nyt tätä perustaa murennetaan. Investointi koulutukseen on investointi tulevaisuuteen.
Koulutustason nostamiseksi ja koulutuksen tasa-arvon palauttamiseksi tarvitaan toimia varhaiskasvatuksesta lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lapsen subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee palauttaa ja varhaiskasvatuksesta tehdä lapsen maksuton perusoikeus.

Toisen asteen koulutukseen liittyen tulee opintojen olla aidosti maksuttomia ja ammatilliseen koulutukseen tehdyt leikkaukset peruttaa.

Täysistunnossa käyttämässäni puheenvuorossa kiinnitin huomiota myös aikuiskoulutukseen. Työelämä muuttuu nyt poikkeuksellisen nopeasti ja tulee uusia vaatimuksia. Samanaikaisesti työmarkkinoilla on vakava kohtaanto-ongelma. Aikuiskoulutus olisi se työkalu, jolla voidaan parantaa työvoiman kykyä sopeutua työelämänmuutokseen ja yksilöllisellä tasolla luoda työntekijöille kykyä ottaa riski siirtyä uusille aloille sekä mukautua muuttuvan maailman vaatimuksiin. Seuraava iso uudistus tarvitaankin aikuiskoulutukseen.

Puheenvuoroni kokonaisuudessaan eduskunnan verkkosivuilta pääset lukemaan tästä.

Ø Sote-uudistuksen valinnanvapauslakiesitys kaipaa korjausta
Maaliskuussa eduskunnassa keskustelua kirvoitti sote-uudistuksen valinnanvapauslakiesitys, jota käsiteltiin pitkään iltaan täysistunnossa.

Uudistettu valinnanvapauslakiesitys ei edelläänkään vastaa sitä tarkoitusta, miksi sote-uudistusta alun perin lähdettiin valmistelemaan. Sote-uudistuksen tarkoituksena oli muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden integroiminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon muodostamien hoitoketjujen yhdistäminen ja parempi erikoissairaanhoidon kulujen hallinta. Näitä tavoitteita ei pystytä nykyisellä lakiesityksellä saavuttamaan. Huomionarvoista on myös se, että koko uudistuksessa ontuu sosiaalipalveluiden uudistus.

Koska lakiesityksen heikkoudet tiedetään, kannattaisi ne korjata tässä vaiheessa eikä viedä uudistusta eteenpäin tavoitteena se, että jotain on vain tehtävä. Virheiden korjaaminen jälkeenpäin on vaikeampaa kuin niiden ehkäiseminen etukäteen.

Eduskunnan täysistunnossa pitämäni puheen pääset lukemaan eduskunnan verkkosivuilta tästä.

Ø Vierailu Kuhmossa
Osallistuin viime viikon sunnuntaina (18.3.) yhdessä SDP:n puoluehallituksen jäsenen Raimo Piiraisen kanssa Kuhmon sos. dem. työväenyhdistyksen kevätkokoukseen. Kokouksessa keskustelimme perusteellisesti sote-uudistuksesta, koulutuksesta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pajakkakino, jossa kokous pidettiin, täyttyi kevätkokoukseen osanottajista ja keskustelu oli vilkasta.

Kokouksen yhteydessä annoimme Raimo Piiraisen kanssa haastattelun Kainuun Sanomille, haastattelun pääset lukemaan tästä.

 
Ø Työtä tasa-arvon puolesta
Maaliskuussa sain uuden tehtävän, kun minut valittiin eduskunnan naisverkoston puheenjohtajaksi. Vuonna 1991 perustettuun verkostoon kuuluu naiskansanedustajia yli puoluerajojen. Verkoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain eduskuntaryhmien välillä. Verkosto käsittelee muun muassa tasa-arvokysymyksiä ja tuo esille naisnäkökulmaa lainvalmistelutyöhön. Tehtävä verkoston puheenjohtajana antaa motivaatiota jatkaa työtä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Mietteitäni puheenjohtajaksi valinnan jälkeen voit lukea tästä.

Naisverkoston puheenjohtajuuden lisäksi olen vuoden alusta toiminut Naisjärjestöt Yhteistyössä, Nytkisin, puheenjohtajana. Nytkis on kattojärjestö, johon kuuluu eduskuntapuolueiden naisjärjestöjen lisäksi Naisasialiitto Unioni, Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Sukupuolentutkimuksen seura. Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain.
Tämän viikon maanantaina 19.3. juhlittiin Nytkisin 30-vuotista taipaletta näyttävästi Säätytalolla Helsingissä. Pääsin samaan kuvaan Naisliiton entisen puheenjohtajan Vappu Taipaleen ja pääsihteeri Marianne Laxénin kanssa. Kuvassa myös Naisliiton nykyinen toiminnanjohtaja Merja-Hannele Vuohelainen ja Naisliiton hallituksen jäsen Tuula Petäkoski-Hult.

 
Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.
Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin pari viikkoa sitten torstaina 8.3. Osallistuin tänäkin vuonna aiempien vuosien tapaan vuotuiselle Pohjois-Pohjanmaan liiton naistenpäivän vastaanotolle. Naisenergiaa oli paljon ja vierailla oli mahdollisuus verkostoitua ja luoda uusia yhteyksiä. Viereisessä kuvassa kanssani pastori Satu Kreivi-Palosaari ja tuomiorovasti Satu Saarinen.

Tässä myös linkki naistenpäivän aatonaattona julkaistuun Seutu-Sanomien artikkeliin (6.3.), jossa mietteitäni sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja sen tilasta Suomessa.

Ø Yle Politiikkaradio 6.3. ja Radio Ykkösaamu 27.2.
Maaliskuun alussa järjestettiin Italiassa parlamenttivaalit, joissa eniten ääniä keräsi populistinen Viiden tähden liike. Olin yhdessä suuren valiokunnan puheenjohtajan Arto Satosen (kok.) kanssa puimassa Italian vaalien tulosta Ylen politiikkaradiossa 6.3. Keskustelimme myös Brexitin vaikutuksesta EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen (2021-) ja Yhdysvaltain presidentin asettamista teräs- ja alumiinitulleista ja niiden vaikutuksista talouteen.

Haastattelun voit kuunnella Yle Politiikkaradion verkkosivuilta tästä.

Italian parlamenttivaalit olivat myös aiheena Radio Ykkösaamun haastattelussa helmikuun lopulla, jossa kanssani keskustelemassa olivat suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) ja kansanedustaja Sari Essayah (kd.). Keskustelussa käsittelimme myös Syyrian tilannetta ja asekauppaa. Haastattelun tallenteen pääset kuuntelemaan Yle Ykkösaamun verkkosivuilta tästä.

 
Ø Suomi EU-puheenjohtajaksi
Suomen EU-puheenjohtajuus loppuvuodesta 2019 osuu mielenkiintoiseen kohtaan. Sen alkaessa heinäkuussa on maahan kenties juuri eduskuntavaalien jäljiltä muodostettu uusi hallitus. Euroopan parlamentti on vaalien jälkeen järjestäytynyt ja uusi komissio muotoutumassa. Isoista EU-politiikan kysymyksistä ainakin rahoituskehykset ja mahdollisesti myös Brexit ovat auki. 

Saranakohta on Suomelle erityinen: ensinnäkin omien vaalien osuminen juuri puheenjohtajuuden kynnykselle haastaa laajaan parlamentaariseen yhteistyöhön puheenjohtajuuden valmistelussa. Vielä ei ole tiedossa, mitkä puolueet ovat tuolloin vastuussa. Toiseksi, uuden EU-parlamenttikauden alku ja komission nimittäminen tarjoavat puheenjohtajamaalle ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa tulevan komission työohjelmaan.

Vaikka puheenjohtajuuden merkitystä ei pidä liioitella, ei sen tarjoamaa tilaisuutta kohottaa Suomen EU-profiilia pidä jättää käyttämättä. Totta on, että perussopimusmuutokset ovat vähentäneet puheenjohtajamaan roolia. Eurooppa-neuvostoa johtaa presidentti, ulkoasianneuvostolla ja myös euroryhmällä on pysyvä puheenjohtaja. Ero Suomen aiempiin puheenjohtajuuksiin on tältä osin huomattava.

Totta on sekin, että kausi tekee puheenjohtajansa pikemminkin kuin puheenjohtaja kautensa. Asiat tulevat ratkaistaviksi riippumatta omista pyrkimyksistä.

Huomattava osa kauden sisällöstä tulee edellisen ja seuraavan puheenjohtajamaan kanssa yhdessä laadittavasta ns. trio-ohjelmasta.  Sillä on nyt omat haasteensa: Suomen kanssa ohjelmaa tekevät uudemmat jäsenmaat Romania ja Kroatia.

Silti puheenjohtajamaa voi nostaa omia tärkeinä pitämiään teemoja EU-pöydälle. Viro piti ansiokkaasti esillä digitalisaatiota. Nykyinen puheenjohtaja Bulgaria profiloituu Länsi-Balkanin kysymyksillä ja järjestää toukokuussa Sofiassa aiheesta huippukokouksen.

Suomen oman ohjelman valmistelu on aloitettava viipymättä. Onnistuminen edellyttää yhteistä näkemystä ja sitoutumista. On hyvä, että pääministeri järjestää eduskuntaryhmille pyöreän pöydän keskusteluja puheenjohtajuuden painopisteistä ja suuressa valiokunnassa käsitellään asiaa, mutta myös kansalaisyhteiskunta työmarkkinajärjestöt mukaan lukien on osallistettava työhön. Suomelle luontevia teemoja esille otettaviksi ovat muun muassa sosiaaliseen ulottuvuuteen ja pohjoismaiseen malliin liittyvät kysymykset, osaaminen, koulutus ja kulttuuri, kiertotalous sekä pohjoiset yhteydet.

Tärkeintä on, että puheenjohtajamaan toiminta vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä. EU:n yhtenäisyys ja toimintakyky ovat ensiarvoisen tärkeitä globaalin voimatasapainon murroksessa. Suurvaltojen maailmassa Suomen kaltainen maa on turvaton. Kauppasodan uhka on ilmeinen, ja voimaa käytetään entistä avoimemmin. Tarvitaan vahvaa EU:ta turvaamaan vapaakauppaa sekä demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota.

Suomen on oltava tiiviissä yhteydessä Saksaan ja Ranskaan ja edistettävä unionin uudistumista sekä yhteistyön syvenemistä. Samalla on varmistettava, että ovet tiivistyvään unioniin ovat avoinna kaikille jäsenmaille.

Kirjoitus julkaistu Suomen Kuvalehdessä 23.3.2018.

Ø Tulevia tilaisuuksia
– La 7.4. Oulun sos.dem. piirin piirikokous, Lapland Hotel (Oulu). Kokousta ennen järjestetään klo 10.30 alkaen EU-seminaari, jossa alustajina Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n EU-edustuston, FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari.
– La-su 21.4.-22.4. SDP:n puoluevaltuusto, Helsinki.
– Vapputilaisuudet: ma 30.4. Kuusamo ja ti 1.5. Oulu ja Revonlahti.
– Pe-la 18.-19.5. SDP:n tulevaisuusfoorumi, Helsinki.
– Maakuntakierros toukokuun 26.-27. päivänä. Ohjelma tarkentuu myöhemmin, joten seuraathan kotisivujani.

Ø Hyvää pääsiäisen odotusta
Eduskunnan kevät on ollut kiivas ja työntäyteinen. Sote-uudistus ja tiedustelulakien käsittely ovat sähköistäneet salin. Ilmassa tuntuu jo lähestyvät eduskuntavaalit ja puolueet ottavat tosissaan toisista mittaa. Työ maa- ja metsätalousvaliokunnassa keskittyy pitkälti maakuntauudistukseen ja pian saamme käsiteltäväksemme myös eläinsuojelulain. Suuressa valiokunnassa käsillä on muun muassa lähestyvä Suomen EU-puheenjohtajuuskausi vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Päivät ovat pitkiä, mutta onneksi valon määrä koko ajan lisääntyy – kevätpäiväntasaus tuli tarpeeseen. Hiihtämään en ole toiveistani huolimatta ennättänyt, mutta onneksi koiramme Rosan kanssa ulkoilu virkistää niin mieltä kuin kehoa. Ensi viikko on hiljainen viikko ja paaston aika päättyy.

Toivotan kaikille oikein iloista ja nautinnollista ylösnousemuksen juhlaa!