Kun Suomi 25 vuotta sitten liittyi Euroopan unionin jäseneksi, rajamme laajenivat kertaheitolla. Se oli järisyttävä kokemus, henkisten mannerlaattojen liikahdus sekä konkreettinen ovenavaus niin kaupalle kuin vapaalle liikkuvuudelle.

Schengenin tuoma vapaus liikkua avasi meille ovet EU-maiden työmarkkinoille. Opiskelijat, myös allekirjoittanut vuonna 1996 Saksan Baijerissa, saivat mahdollisuuden laventaa tietojaan ja näkökulmiaan Euroopan opinahjoissa Erasmus-vaihto-ohjelman kautta. Osana suurta sisämarkkina-aluetta suomalaiset yritykset pääsivät näyttämään osaamistaan ja tekemään kauppaa.

On hyvä muistaa, ettei yhteinen Eurooppa ole itsestäänselvyys. Euroopan näkyvin kylmän sodan symboli oli Berliinin muuri, rautaesiripun konkreettinen raja-aita keskellä Euroopan sydänmaata. Muurin murtuminen on modernin eurooppalaisuuden alun symboli. Betonin murtuessa kasvavan vapauden vaatimuksen edessä Eurooppa siirtyi uuteen aikaan: lähentymisen ja yhteistyön aikaan.

Nykyisessä koronakriisin värittämässä maailmassa olemme Euroopassa lähentyneet toisiamme ennen kokemattomalla tavalla. Keskinäisriippuvuutemme on tullut konkreettisesti ilmi, kun EU:n sisärajoja on tilapäisesti suljettu. On ymmärretty, että sekä ihmishenkien pelastamisessa että taloudellisten vahinkojen korjaamisessa eurooppalainen yhteistyö on avainasemassa. Olemme yhdessä turvanneet EU:n sisämarkkinoiden toimintaa ja esteettömiä, meille kaikille elintärkeitä tavarakuljetuksia. Rajojen tilapäinen sulkeminen ei ole tarkoittanut eristäytymistä toinen toisiltamme.

EU ei ole muuttumaton monoliitti. Myöskään sen rajat eivät ole kiveen hakatut. Tälläkin hetkellä yksi entinen EU-jäsenmaa käy neuvotteluja uudenlaisesta suhteesta EU:n kanssa. Samaan aikaan jäsenyysneuvotteluja käydään uusien maiden kanssa. Neuvottelut Montenegron ja Serbian kanssa jatkuvat, ja tänä keväänä teimme päätöksen jäsenyysneuvottelujen avaamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Teimme EU-puheenjohtajuutemme aikana paljon töitä neuvottelujen avaamiseksi ja olen todella tyytyväinen, että asiassa on päästy eteenpäin. Laajentumispolitiikka on strateginen sijoitus rauhaan, vakauteen ja kehitykseen Euroopassa.

Euroopan rajat ja niiden joustavuudet palvelevat ennen kaikkea ihmistä, meitä EU-kansalaisia. Euroopan fyysisille rajoille olemme voineet vuosikymmenten saatossa tehdä paljon. Pahimpia raja-aitoja ovat ne, joita rakennamme mieliimme. Toivon, että Euroopan varovaisesti avautuessa koronan aiheuttamista poikkeusoloista emme ainoastaan tee paluuta koronaa edeltäneeseen sisärajojen fyysiseen vapaaseen liikkuvuuteen. Toivon, että löydämme tämän yhteisen kriisin jälkeen myös entistä suuremman henkisen yhteyden, emmekä anna populismin ja sisäänpäinkääntyneisyyden riistää meiltä jotain niin arvokasta, kuin yhteistä eurooppalaista vapauttamme.

Me olemme tällä mantereella yhdessä. Meidän kohtalomme, ilomme ja surumme eivät tunne raja-aitoja. EU:n perustajahahmoihin kuuluva Jean Monnet’n sanoin, eurooppalaisen yhteistyön ei ole tarkoitus yhdistää valtioita, vaan ihmisiä.

Hyvää Eurooppa-päivää!