Ei vain kauppapaikkakaava

Pohjois-Pohjanmaan liitto piti eilen tiedotustilaisuuden ajankohtaisista asioista. Esillä olivat aloituspaikkojen lisääminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen sekä käynnissä oleva maakuntakaavan uudistaminen. Esiin nousivat ennen kaikkea kauppapaikat.

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta, jonka mukaan jatkossa isot kauppapaikat tulee merkitä maakuntakaavaan. Nyt keskustellaan siitä, saako kauppakeskuksia olla myös kaupunki- ja kuntakeskusten ulkopuolella ja minne ns. tilaa vievä kauppa sijoitetaan.

Kaavoituksesta vastaava ministeri Jan Vapaavuori on urheasti ajanut politiikkaa, jossa kauppa sijoitetaan keskustojen läheisyyteen. Näin ostoskeskukset olisivat saavutettavissa myös joukkoliikenteen keinoin. Hienoa Jan, olet kaikkien kaavoittajien sankariministeri. Joku on sanonut, että olet porvarihallituksen demarein ministeri, eikä omakaan arvioni tästä kauas jää.

Maakuntahallitusten puheenjohtajat ottivat sen sijaan kantaa uudistukseen arvostellen kasvavaa ympäristöministeriön valtaa. Maakunnissa osataan sijoittaa kauppa kestävän kehityksen mukaisesti. En tätä kannanottoa täysin tyrmää, mutta sen totean, ettei juuri valmistunutta maakunnan ilmastostrategiaa ole tehty tyhjän pantiksi. Jos olemme tosissamme yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä, täytyy sen näkyä maakuntakaavassa. Peltomarkettien aikakausi on ohi.

Eniten kauppapaikkapuhetta ovat aiheuttaneet Kiiminkiin suunnitteilla ollut Ideapark ja Kempeleen Zatelliitti. Molemmat ovat vastoin voimassa olevaa maakuntakaavaa. Sen sijaan Oulun pohjoispuolelle sijoittuva Ritaportti on kaavoissa ja etenee sen puolesta suotuisasti. On myös muistettava, että Oulun keskustan mittavat investoinnit pääsevät alkuun kun pysäköintiasia on nyt valtuustossa ratkaistu. On selvää, että Oulun seutu tarvitsee vetävän kaupallisen keskuksen, joka houkuttelee laajalti turisteja. Sellainen on nyt tulossa.

Maakuntakaavasta tulee torso, jossa se jämähtää kauppapaikkapolitikoinniksi. Tavoitteena on kokonaiskaava, jossa huomioidaan laajasti maankäyttö ja energiahuollon tarpeet. Tarkoitus on mm. kartoittaa mannertuulipuistojen sijainti sekä turvetuotantoalueet. Lisäksi on huolehdittava liikennetarpeista ja virkistysreiteistä sekä luontoarvoista ja kulttuuri- ja maisemakohteista. Tavoitteena on oltava kestävän kehityksen kaava, jolla mahdollistetaan kestävä kasvu ja työpaikkojen lisäys.

Ja lopuksi vielä: paikoista puheen ollen kauppapaikkoja tärkeämpiä ovat koulutuspaikat. Ellemme saa maakunnan nuorille lisää aloituspaikkoja ammatilliseen koulutukseen, on meidän vaikea kantaa vastuuta tulevaisuudesta olipa marketteja millä mitalla hyvänsä.

(Blogi myös Kalevan Pohjoisen äänessä.)

Kommentit

Jätä kommentti