Pohjoinen nousussa

Maailmankartta kääntyy ylösalaisin. Pohjoinen on uusi ilmansuunta, jonne investoinnit ja maailmanpolitiikan kiinnostus kohdistuvat. Kävin viikolla Tromssassa, ja viesti on selkeä: Euroopan pohjoisimmat osat ovat nosteessa, jota siivittävät luonnonvarojen ja energian, logistiikan ja turvallisuuskysymysten kolmoiskierre.

Maailmantalouden muutoksen ytimessä on Aasian kasvavien talouksien lisääntynyt kulutus. Ihmiset siellä tarvitsevat enemmän kulutushyödykkeitä, paperia, kodinkoneita ja elektroniikkaa. Pohjois-Suomi on raaka-aineaitta, josta toimitetaan kasvava määrä metallia ja mineraaleja nousevien talouksien tarpeisiin. Kaivosteollisuudessa on käynnissä ennen näkemätön buumi, mikä edellyttää panosta pohjoisen liikenneinfrastruktuuriin.

Pohjois-Suomen metalliteollisuuden, erityisesti ruostumattoman teräksen valmistuksen turvaaminen, on ekoteko, sillä alueen terästehtaiden tuotanto tuottaa kasvihuonekaasuja 60% vähemmän kuin pahimmilla kilpailijoilla muualla.

Kuvassa olen norjalaisen Työväenpuolueen kansanedustaja Eirik Sivertsenin kanssa, joka alusti konferenssissa arktisten alueiden kysymyksistä. Me Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan poliitikot laadimme Tromssassa oman kannanottomme pohjoisen kehittämiseen.

Nyt täytyy kysyä koko Euroopalta onko meillä malttia vaurastua. Luonnonvaraomaisuuden hyödyntäminen täytyy tehdä ympäristöhaitat minimoiden sekä materiaali- ja energiatehokkuutta korostaen. Jäästä vapautuvan Koillisväylän merkitys tulee olemaan ratkaiseva Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Valtiovalta niin meillä kuin naapurimaissakin tulee saada ymmärtämään pohjoisten liikenneinvestointien tarpeet.

Korkea osaaminen on jatkossakin avainasemassa. Niinpä avasimme keskustelun erityisestä pohjoisten harvaanasuttujen alueiden innovaatiostrategiasta. Tähän sisältyy mm. etäteknologioiden, kylmäosaamisen ja ikääntyvän väestön hyvinvointiosaamisen kehittäminen. Pohjoiset korkeakoulut ovat tässä tärkeimpiä toimijoita, ja on pidettävä huoli, ettei minkään rakenteellisen kehittämisen nimissä murenneta pohjoista korkeakouluverkkoa.

EU:lta vaadimme jatkossakin erityistukea erityisolojen perusteella. Pohjois-Pohjanmaan tavoitteena on 50 euron lisärahoitus 2014 alkavalle uudelle ohjelmakaudelle. Lisäksi esitimme Tromssassa, että Itämeriohjelmaan saataisiin erillinen Barents –osio nimenomaan pohjoisimpien alueiden rajat ylittävään yhteistyöhön.

Suomen on oltava arktisissa ja pohjoisissa kysymyksissä enemmän kuin aloitteellinen. Norja (vaikka EU:n ulkopuolinen) on vahvasti liikkeellä mm. Venäjä-yhteistyössä. Suomen – ja pohjoissuomalaisten – ei pidä jäädä katsomaan mitä muut tekevät, vaan mennä aktiivisesti mukaan vaikuttamaan ja rakentamaan yhteistyötä.

(Julkaistu myös Kalevan Pohjoisen ääni -sivustolla.)

Kommentit

Jätä kommentti