Pohjoisen puolustaminen on pitkäjänteistä työtä. Se vaatii määrätietoisuutta ja sitkeyttä.

Marinin hallituksen punainen lanka on koko Suomen kehittäminen. Alueellisuus ja alueellinen tasa-arvo ovat olleet poliittisen päätöksenteon tärkeitä kulmakiviä.

EU:n rakennerahastovarat ovat merkittävä aluekehityksen väline. Saimme heti vaalikauden alkuun neuvoteltua EU:n monivuotisen rahoituskehitykseen edelliskautta suuremman saannon EAKR ja ESR –rahoitukseen (ns. koheesiorahoitukseen). Kokonaisuutta vahvisti pääministeri Marinin neuvottelema kansallinen 100 mijoonan euron erityiskirjekuori itä- ja pohjoisten harvaanasuttujen alueiden erityistukeen (NSPA). Näistä varoista myös Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi ovat saaneet tukea. Kasvua aiempaan kehyskauteen on yli 100 miljoonaa euroa (2018 hinnoin). Onnistuimme tässä hyvin, vaikka koheesiorahoituksen osuus on nyt pienempi kuin aiemmin ja koheesiopolitiikkaa modernisoidaan voimakkaasti. 

Suomen EU rahoitusta kasvattaa osaltaan myös elpymisvälineen kautta tuleva rahoitus. Suomen osuus EU:n palautumistukivälineestä on n. 1,8 miljardia euroa (käyvin hinnoin). 

Lapsirikkaan Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta hallituksen panostukset lapsiin ja nuoriin ovat olleet todella tervetulleita. Esimerkiksi perhevapaauudistus, oppivelvollisuuden pidentäminen ja kokopäiväisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen jokaiselle lapselle ovat olleet arjessa näkyviä tekoja.

Tällä hallituskaudella olemme tehneet monia pohjoisen Suomen kannalta merkittäviä päätöksiä. Marinin hallitus on tehnyt panostuksia Oulun yliopiston koulutustarjontaan: psykologian koulutusohjelman lisääminen on tärkeä lisä yliopistolle, nuorille ja alueen työmarkkinoille. Pohjoisen Suomen kannalta merkittävää on myös hallituksen kokeilu alueellisesta opintolainahyvityksestä, johon varattiin rahoitus syksyn budjettiriihestä. Kokeilun tavoitteena on vahvistaa maakuntien alueellista veto-ja pitovoimaa.

Koulutusinvestointeja on tehty kaikilla asteilla: olemme vahvistaneet ammatillisen koulutuksen perusopetusta. Samoin oppisopimuksen koulutuskorvausta. Nämä ovat merkittäviä parannuksia myös pohjoisten ammattioppilaitosten toimintaan.

Marinin hallituksen koulutusinvestoinneista ovat hyötyneet myös Oulun kaupungin koulut. Vuonna 2021 opetus-ja kulttuuriministeriö myönsi Oulun peruskouluille erillishankkeessa 380 000 euroa oppilaanohjauksen kehittämiseen. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja mallintaa nivelvaiheen opinto-ohjaus skaalattavaksi ja mallinnettavaksi valtakunnalliseksi toiminnaksi.

Lisäksi Oulun kaupunki on saanut opetus-ja kulttuuriministeriöltä avustuksia seuraaviin koulutusta tukeviin hankkeisiin: Lukutaidon avustukset, 5- vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu, tasa-arvoavustukset varhaiskasvatuksessa, sekä esi- ja perusopetuksessa. Koulujen korona-avustukset esi- ja peruskouluasteilla. Lisäksi avustuksia on saatu sairaala- ja varhaiskasvatusopetukseen, oppilashuollon henkilöstömitoitukseen, kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun ja varhaiskasvatuksen tukeen. Hankerahoitusta on saatu myös sitouttavan kouluyhteisötyö –hankkeeseen, sekä tasa-arvo ja inkluusio kouluissa hankkeeseen.

Oulun kaupungin ”Harrastamisen aarrearkku” –hanke mahdollistaa oululaisille lapsille ja nuorille maksuttoman harrastustoiminnan koulupäivän jälkeen. Hankkeeseen saatiin valtionavustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja se on osa OKM:n Harrastamisen Suomen malli- hanketta.

Lisäksi opetus-ja kulttuuriministeriö myönsi tänä vuonna 1,5 miljoonaa euroa Oulun uimahallin ja jäähallin peruskorjauskustannuksiin. Tämä on osa OKM:n valtakunnallista liikuntapaikkarakennus-hanketta.

Historiallinen sote-uudistus on myös meillä pohjoisessa iso asia. Työ on nyt siirtynyt hallituksen ja eduskunnan pöydistä alueille. Meidän on varmistettava, että myös tulevaisuudessa hyvää hoitoa, hoivaa ja apua saa ympäri Suomen. Oulun yliopistollinen sairaalan (OYS) tavoitteena on olla maailman älykkäin sairaala. Uuden yliopistollisen sairaalan rakennus aloitettiin vuonna 2018.  Keväällä 2021 sosiaali-ja terveysministeriö myönsi sairaalan OYS2030- rakennushankkeelle poikkeusluvan toisen vaiheen rakentamiselle. Toisessa vaiheessa uuteen yliopistosairaalaan rakennetaan tiloja muun muassa avohoidolle, syöpätautien hoidolle, apteekille, laboratoriolle, kuvantamiselle sekä vuodeosastoille.

Muutamia alueemme saavutettavuuteen liittyviä hankkeita mainitakseni: Sanna Marinin hallituskauden aikana saatiin solmittua myös Oulussa MAL-sopimus, jolla edistetään kestäviä liikennehankkeita ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa erityisesti joukkoliikenteellä. Vuonna 2019 hallitus esitti yhteensä 4,7 miljoonan euron rahoitusta vuosille 2020 ja 2021 Kantatie 63:n Sievi – Ylivieska –välin parannukseen.

Myös panostukset Perämerenkaaren infraan ovat koko pohjoisen Suomen elinkeinoelämän kannalta todella merkittävät. Suomen metsäteollisuuden suurin investointi, Metsä Groupin Kemin sellutehdas, kasvattaa alueellista elinvoimaa ja luo yli 1500 uutta työpaikkaa. Marinin hallitus varasi alueen tieinfran ja sataman parantamiseen 170 mrd varat. Sellutehtaan lisäksi Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board kertoi niin ikään käynnistävänsä Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelman Kemin biotuotetehdasinvestoinnin mahdollistamana. Raidesuunnitelmien mukaan myös väli Laurila-Tornio-Haaparanta väli sähköistetään ja otetaan käyttöön vuonna 2025.

Oulussa voimme olla tyytyväisiä panostuksista Nelostiehen. Investointi Poikkimaantiehen ja siten Oulun sataman liikenteen sujuvoittamiseen on hyvä uutinen. Lisäksi perusväylänpidon ylläpitokustannuksiin on tulossa korotukset. Oulun poikkimaantien leventämisen rahoitus vahvistettiin budjettiriihessä. Tämä on tärkeä päätös: se antaa mahdollisesti tarvittavan kannustimen Stora Ensolle investoida toisenkin paperikoneen konvertoimiseen kartonkituotantoon. Toteutuessaan muutos toisi mittavat investoinnit ja jopa 200 uutta työpaikkaa.

Oulun seudun osaavaa työvoimaa ja keskeistä sijaintia pohjoisessa osataan myös arvostaa. Raidekaluston kunnossapitoyhtiö VR FleetCare on kertonut keskittävänsä jatkossa kalustoprojektiensa toteuttamisen Ouluun.  Nämä investoinnit kertovat siitä, miten pohjoiseen Suomeen halutaan panostaa. Pohjois-Pohjanmaa on metsärikas maakunta, ja uskon että metsäteollisuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen intressit pystytään täällä säilyttämään.

Ilmastonmuutokseen vastaaminen on meille pohjoisen asukkaille todellinen kohtalon kysymys. Meidän arktinen luontomme on erityisen herkkä ja siksi on tärkeää, että voitava tehdään ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi. Raahen SSAB:n terästehtaan tulevaisuuden hiilineutraalia teräksentuotantoa edistääksemme valtion SSAB:n osakkeet siirrettiin Solidiumista valtion suoraan omistukseen ja omistajaohjaukseeni. Omistukselle on määriteltiin ns. strateginen intressi.

Sanginjoen ulkometsä siirtyi valtionomistukseen vuonna 2021 ja alue siirtyi Metsähallituksen Luontopalveluiden hoitoon. Luonnonpuiston merkitys on tärkeä meille Oululaisille ja toivomme, että saisimme alueesta myöhemmin Kansallispuiston.

Pohjois-Suomi on suurten jokien aluetta, jossa vaelluskalat viihtyvät. Olemme Rinteen- ja Marinin hallituskausien aikana edistäneet myös vaelluskalojen reittejä. Esimerkiksi Iijoelle Haapakosken voimalaitoksen yhteyteen on avattu Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä. Väylän on tarkoitus turvata kalojen kulku voimalaitoksen alueella. Iijoelle on toteutettu myös muita vaelluskalojen reittejä esim. Raasakan voimalaitoksen yhteyteen. Nämä ovat osa Iijoen Vaelluskalahanketta 2020-2022. Kalatien rakennussuunnitelmia valmisteltiin osana Iijoen otva-hanketta. Myös muita pohjoisen jokia on kunnostettu, kuten esimerkiksi Kuivajokea ja Olhavanjokea.

Poronhoitalain uudistus on tehty. Uudistetun lain tarkoitus selkeyttää oikeusturvaa porojen aiheuttamissa vahingoissa, sekä niiden arviointia ja korvauksia. Poronhoitoaluetta varten perustettaisiin puolueeton asiantuntijaelin, porovahinkolautakunta, jonka tehtävänä olisi antaa pyynnöstä lausuntoja siitä, ovatko porot aiheuttaneet poronhoitolaissa korvattavaksi säädettyä vahinkoa ja mikä on vahingon suuruus sekä mikä on paliskunnan aitaamisvelvollisuus. Lautakunnan jäsen voisi toimia molempien osapuolten pyynnöstä sovittelijana.

Oulu pääsi mukaan työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimimaan työllisyyden kuntakokeiluun. Kokeilussa työ-ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) siirtyivät kunnille. Marinin hallituksen työllisyyttä tukevan Kunta2024- hankkeen mukaisesti TE-palvelut tulevat siirtymään vuoden 2025 alussa kuntien alaisuuteen. Kuntakokeilussa mukana oleminen antaa Oululle edellytykset toimia edelläkävijänä elinkeino- ja työllisyyspalveluiden tuottamisessa.

Sokerina pohjalle voin vielä kerran iloita Oulun valinnasta vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Tämä tarkoittaa alueelle suurta näkyvyyttä ja myös rikkaan maakuntamme kulttuurin esille nostamista. Marinin hallituksen päätöksellä varat hankkeeseen on turvattu, valtion rahoitus on 20 miljoonaa euroa.

Korona oli koko maailmalle sukellus tuntemattomaan. Sen vaikutukset heijastuivat kaikkialle, ja myös Suomessa jouduimme tekemään kiireellisesti toimia, joilla turvattiin ihmisten henkeä ja terveyttä sekä suojattiin yhteiskuntamme toimintoja. Vastasimme maailmanlaajuiseen pandemiaan niin kotimaisin teoin kuin yhdessä EU-tasolla, esimerkiksi varmistamalla tavaroiden kulkua niin että ruokaa ja lääkkeitä riitti myös meillä pohjoisessa Suomessa. Yhteisiä rokotehankintoja koordinoimme kilpailluilta rokotemarkkinoilta.  Vaikka korona vaikutti monin ikävin tavoin arkeemme, normaali lainsäädäntötyö jatkui myös kovimman koronakurimuksen aikana.

Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan on näkynyt myös pohjoisessa Suomessa monin tavoin. Aiemmin vilkas rajat ylittävä yhteistyö on katkennut. Putinin toimien myötä rautaesirippu on laskeutunut itärajalle. Toisaalta maailman politiikan mannerlaattojen muutokset ovat ainoastaan korostaneet pohjoisen merkitystä. Tämä näkyy ainakin kolmella tavalla. Ensinnäkin pohjoinen on koko Suomen portti länteen ja ainoa maareitti toiseen EU-maahan Ruotsiin. On sanomattakin selvää, että tätä linkkiä on vahvistettava entisestään. Perämeren kaaren merkitys on jo hyvin noteerattu, seuraavaksi on Ouluun asti ja siitä eteenpäin yltävän kaksoisraiteen vuoro.

Pohjoinen on tärkeä myös huoltovarmuutemme turvaamisessa. Pohjois-Pohjanmaa on merkittävä tuulivoiman tuottaja jo nyt. Pohjois- ja Itä-Suomi on resurssirikasta aluetta niin raaka-aineiden kuin korkeatasoisen osaamisemme vuoksi. Hallituksen panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä esimerkiksi opiskelupaikkojen lisäykset ruokkivat tätä vahvuuttamme.

Kaleva kysyi pohjoisen ministereiltä, mitä toimia Marinin hallitus on tehnyt pohjoisen hyväksi (16.9.22). Ohessa linkki artikkeliin: https://www.kaleva.fi/pohjoisen-puolta-on-pidetty-sanovat-ministerit-sar/4933918