
Arvoisat opiskelijat, rehtori, koulun henkilökunta sekä juhlavieraat,
Kauniisti on hirsi kohonnut Pyhäjoella opinahjoksi. On ilo tuoda tähän juhlaan Suomen valtiovallan tervehdys.
Kun katsomme uutta Saaren koulua ja sen kylkeen noussutta liikuntahallia, voimme nähdä ne osana pitkää jatkumoa. Sivistys, koulutus ja tiedon vapaus ovat työkalut, joilla pieni kansamme on ponnistanut kohti parempaa elämää, tuottavampaa yhteiskuntaa ja turvatumpaa tulevaisuutta. Nämä tilat ovat uusi työkalu, jonka avulla Pyhäjoella tarjotaan lapsillemme ja nuorillemme oppia ja virkistystä.
Mahdollisuus harrastaa on lapsen oikeus. Harrastusmaksujen kivutessa usein korkealle on tärkeää, että kunnilla on tarjota harrasteryhmille ja kerhotoiminnalle tiloja kohtuuhintaiseen harrastamiseen.
Jokainen, erityisesti nuori ihminen, tarvitsee vapaa-aikaa ja vapautta tehdä itselle rakkaita asioita. Se on mielenhuoltoa. Monelle liikunta on tärkeä osa omaa hyvinvointia ja vapaa-aikaa. On hienoa, että uuden koulurakennuksen lisäksi pyhäjokiset ovat saaneet käyttöönsä myös uuden liikuntahallin.
Uusien tilojen vihkimisen lisäksi meillä on muutakin aihetta juhlaan. Onnittelen lämpimästi kaikkia tänään Suomen kuntaliiton ansiomerkin saajia. Teidän tekemänne työ kunnan, kuntalaisten ja isänmaan eteen on arvokasta. Haluan osaltani kiittää teitä työstänne.
Arvoisat kuulijat,
Mahdollisuus kouluttautua ja hankkia itselleen riittävät tiedot ja taidot on arvokas lahja, jonka maamme antaa jokaiselle lapselleen. Maailman mittapuulla se on poikkeuksellisen mittava panostus lastemme ja nuortemme tulevaisuuteen. Ei ole edelleenkään itsestään selvää, että vanhempien rahapussin koosta riippumatta jokainen lapsi pääsee kouluttautumaan mieleiseensä ammattiin tai opiskelemaan itselleen akateemisen loppututkinnon ilman lukukausimaksuja.
Jo valtiomies J. V. Snellman sanoi, että sivistys on pienen kansan turva. Tähän ohjenuoraan olemme Suomessa tarttuneet ja sitä seuranneet jo yli sata vuotta. Tuloksena on ollut historiallisen huima nousu pohjolan pienestä köyhästä maasta pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi, jonka korkeaa osaamista ja innovaatioita tullaan ihastelemaan ympäri maailmaa. Ikäluokkien pienentyessä meidän on pidettävä huoli, että maamme osaamistaso jatkaa nousuaan. Lapsemme ansaitsevat parasta. Näin on etenkin koulutuksen suhteen. Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään lasta tai nuorta.
***
Ajatus jokaiselle kuuluvasta oikeudesta oppia on kiertynyt vahvasti yhteen itsenäisen Suomen muodostumisen kanssa. Vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki ei ole juurikaan itsenäistä Suomea nuorempi. Tuolloin maamme jokainen lapsi sai oikeuden opiskella vanhempien varallisuudesta riippumatta. Muutos oli mullistava aiempaan kiertokoulujen aikaan.
Kirjailija Aleksis Kivi kuvasi 1870-luvulla julkaistussa romaanissaan Seitsemän veljestä tavallisen kansan opintietä ennen oppivelvollisuuden aikaa. Kiven romaani on tekstiltään hersyvä ja se herätti aikanaan myös pahennusta. Olihan romaani kansankuvauksessaan varsin rujo, joskin lempeän inhimillisellä huumorilla ryyditettynä.
Jukolan veljesten opintaipale on kivinen ja monipolvinen, mutta pohjimmiltaan romaanista välittyy opiskelun merkitys ihmisen tulevaisuuden muovaajana. Tämän tunsi omakohtaisesti myös Kivi, joka oli ponnistanut räätälin pojasta ylioppilaaksi.
Arvoisat kuulijat,
Enää ei lukkari huudata lapsilla jalkapuun uhalla ABC:tä, kuten Kiven kirjassa, ja hyvä niin. Ulkoluvun sijaan maailmassa tarvitaan kykyä soveltaa opittua tietoa ja työskennellä yhdessä. Työelämässä tarvitaan sellaista ennakkoluulottomuutta, jota fiksulla nuorisollamme on omasta takaa ja jota taitava opettaja koulii entistä vahvemmaksi.
Opetusmetodien muutokset näkyvät myös täällä Saaren koululla. Seinät antavat tilaa ja suovat tarvittaessa suojaa erilaisille oppimisryhmille ja –tavoille. Moderni tietotekniikka tuo oppimiseen uusia mahdollisuuksia. Sen sijaan perinteinen hirsirakentaminen paaluttaa koulun osaksi pitkää jatkumoa, aina Kiven aikoihin asti.
Osaamista voidaan avittaa erilaisilla innovaatioilla ja modernilla tekniikalla, mutta lopulta kaiken takana on ihminen. Keskeinen syy laadukkaaseen koulutukseen Suomessa ovat ensiluokkaiset, korkeasti koulutetut ja vahvasti motivoituneet opettajamme sekä muu koulujen henkilökunta. On tärkeää, että tulevien sukupolvien kasvattajat ja sivistäjät voivat tehdä työtään hyvässä ja toimivassa ympäristössä.
Korkeasti koulutetuilla, maailman parhailla opettajillamme on oltava myös maailman paras työpaikka. Toivon, että näissä uusissa puitteissa myös henkilöstö saa työpäiviinsä uusia virikkeitä, ideoita ja intoa.
Arvoisat kuulijat,
Suomi tunnetaan maailmalla kouluistaan. Osaaminen on hieno käyntikortti ja vetovoimatekijä. Snellmanin viisaus on pidettävä yhä kirkkaana mielessä. Suomen on pidettävä kiinni tavoitteestamme olla koulutuksen kärkimaa. Se tarkoitta sitä, että peruskoulua on vahvistettava entisestään.
Vahvalle perustalle on hyvä kehittää myös myöhempää osaamista. Luku-, kirjoitus- ja laskutaito ovat välttämätön osa itsellistä elämää. Nykyään odotettuun osaamispalettiin kuuluvat myös digitaidot, kielitaito, medialukutaito ja tunnetaidot. Ne ovat tämän ajan kansalaistaitoja. Vahvat perustaidot peruskoulusta tukevat aikanaan toisen asteen ja oppivelvollisuuden suorittamisessa. Niiden varaan on hyvä rakentaa oman elämän peruspilareita.
Sanna Marinin hallituksen toteuttama oppivelvollisuusuudistus on erityisen tärkeä täällä meillä Pohjois-Pohjanmaalla. Me olemme lapsirikasta aluetta ja nuoremme ansaitsevat parhaan mahdollisen alun elämälleen. Osa tätä arjen evästystä on suomalainen, hyvä ja laadukas peruskoulu ja sen jälkeen toisen asteen opinnot, jotka valmistavat joko korkeakouluopintoihin tai oman alan ammattilaiseksi, kenties vielä jatko-opintoihinkin.
Elämä on ikuista oppimista ja itsensä kehittämistä. Uudet taidot avaavat uusia mahdollisuuksia niin henkilökohtaiseen onneen kuin oman uran rakentamiseen. Puurtaminen opinnoissa siis kannattaa, sen huomaavat myös Kiven seitsemän veljestä. Eteenpäin katsovaa koulutuspolitiikkaa on syytä jatkaa myös tulevalla hallituskaudella. Koulutukseen on panostettava myös jatkossa rohkeasti. Tarvitsemme panostuksia kaikille kulutusasteille, varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko maassa, myös Pohjois-Pohjanmaalla.
Panostukset koulutukseen ja osaamiseen ovat alueellamme keskeisiä, sillä Pohjois-Pohjanmaa on uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, NATO-Suomessa, entistä suuremman mielenkiinnon kohde. Hanhikiven ydinvoimalahankkeen jäljiltä meillä on täällä yhdessä huolella laaditut puitteet ja infrastruktuuri maailmanluokan teolliselle tai energiapoliittiselle kehityshankkeelle. Alueemme vihreän siirtymän potentiaali on tie irti Venäjän fossiiliriippuvuudesta. Sen viisas ja oivaltava käyttö luo monia mahdollisuuksia kestävään kasvuun, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja huoltovarmuuden lisäämiseen. Uusi pohjoinen talousmaantiede nostaa Pyhäjoen ja koko alueemme merkitystä entisestään. Pohjoiselta odotetaan ratkaisuja, joilla tartumme tämän hetken haasteisiin, kuten energiapulaan ja kriisinkestävyyteen. Me otamme tämän haasteen vastaan.
Arvoisat kuulijat,
Koulutus ja sivistys antavat keinoja navigoida elämän karikkoisilla vesillä. Elämme maailmassa, joka on globaali, monimutkainen riippuvuuksien ja yhteistyön verkosto. Emme ole irrallamme muista, vaan kohtalomme ovat kietoutuneet yhteen. Suomi on osa Eurooppa ja Eurooppa meitä. Tämän olemme voineet nähdä viime vuosina kohtaamissamme suurissa mullistuksissa. Yhteistyö on tuonut vahvuutta ja voimaa toimia myös synkkinä hetkinä, kuten nyt kun yhdessä kumppaniemme kanssa autamme Venäjän hyökkäystä vastaan puolustautuvaa Ukrainaa.
Sivistynyt ihminen näkee, että irtautuminen monenkeskisestä yhteistyöstä on kestämätön ajatus. Pakeneminen Ilmpivaaraan ja yhteiskunnan katveeseen ei auta myöskään Kiven veljeksiä. Kun sauna palaa ja vaivalla koottu maallinen mammona haihtuu tuhkana tuuleen, käy veljeksille selväksi, ettei irrottautuminen muusta maailmasta ole tie onneen. Parempi on kehittää itseään ja löytää oma polkunsa yhteisessä maailmassa.
Arvoisat kuulijat,
Syksyllä alkanut ensimmäinen lukuvuosi uudessa koulussa on jo yli puolen välin. Oppilaille, jotka ovat siirtyneet vanhoista opinahjoista uuteen yhteiseen kouluun muutos on käsin kosketeltava. Uusi koulu voi olla uusi alku. Se on mahdollisuus päättää Jukolan veljesten tavoin tarttua mahdollisuuteen ja sukeltaa uudella riemulla opintoihin.
Uusi ympäristö on myös tilaisuus jättää taakseen ikävät käytöstavat ja suhtautua toisiin ihmisiin positiivisella uteliaisuudella. Saaren koulussa on ollut lukuvuoden alusta mahdollista tutustua uusiin ihmisiin, saada uusia ystäviä ja myös tarkastella omaa käytöstään toisia kohtaan.
Toivon ja uskon, että tässä uudessa koulussa, joka on tuonut yhteen uusia ihmisiä, vallitsee luottamuksen, yhteistyön ja lempeyden ilmapiiri. Sellaisessa kouluympäristössä on jokaisella tilaa kukoistaa.
Jaa tämä artikkeli