Rinteen hallitus esittää lasten varhaiskasvatuksen rajauksen poistoa 1.8.2020 alkaen. Samalla varhaiskasvatuksen suhdeluku paranee yli 3-vuotiaiden osalta yhden suhde seitsemään. Peruspalveluiden valtionosuuteen ehdotetaan näiden toimien johdosta 13,8 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020.

– Meillä Oulussa on erityistä syytä iloon. Suurista kaupungeista ainoana Oulu päätti viime hallituskaudella toteuttaa silloisen hallituksen ajamat varhaiskasvatuksen leikkaukset. Nyt Rinteen hallituksen esitys tuo oululaislapset samalle viivalle muiden suurten kaupunkien lasten kanssa. Tämä on merkittävä satsaus ja linjanveto lasten alueelliselle tasa-arvolle, toteaa oululainen ministeri Tytti Tuppurainen.
– Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmän jäsenenä minulle on erityisen mieluisaa, että vihdoin Suomessa panostetaan jälleen osaamiseen, myös aivan opintaipaleen alkumetreillä, Tuppurainen toteaa.
Erityisen tervetullut on myös ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ehdotettava 80 miljoonan euron lisämääräraha ja työpaikkaohjaajien lisäämisen 2,5 miljoonan euron rahoitus ensi vuodelle.
– Viime kauden ammatilliseen koulutukseen kohdistetut leikkaukset sattuivat kaikkein kipeimmin Oulun seudulle. Toivon, että tämä valtakunnallinen panostus helpottaa sitä kovaa prässiä, johon Oulun seudulla on jouduttu.
Hallitus investoi koulutukseen ja osaamiseen yhteensä 256 miljoonaa euroa. Panostuksia tehdään kaikille koulutusasteille. Esimerkiksi yliopistojen perusrahoitusta korotetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien. Lisäksi indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä. Oppivelvollisuuden uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021 ja myös sille on suunniteltu rahoitus.
Eläkeläisten arkeen helpotusta
Rinteen hallituksen ensimmäinen budjetti lupaa helpotusta myös monen eläkeläisen arkeen.
– Olen todella iloinen myös siitä, että Rinteen hallituksen ensimmäisessä budjetissa pienimpien eläkkeiden korottamiseen ehdotetaan käytettäväksi 183 miljoonaa euroa netto, se on tärkeä oikeudenmukaisuusteko, iloitsee Tuppurainen.
Korotus kohdistuu noin 1300 euron kuukausieläkkeeseen saakka. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotetaan noin 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Perusturvaan, eli vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin sekä peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen ehdotetaan tehtäväksi 20 euron korotus.