Oikeus oppia kuuluu jokaiselle lapselle

11.09. 2019

Joka päivä on lapsen oikeuksien päivä. Suomen Ensi- ja turvakotien liiton perustanut Miina Sillanpää puhui aikoinaan jokaisen lapsen pelastamisesta elämälle. Tuolloin elettiin köyhässä, suuren lapsikuolleisuuden Suomessa.

Tänä päivänä meidän aikuisten tehtävä ei ole ainoastaan varmistaa, että lapsemme voivat fyysisesti hyvin. Meidän on myös varmistettava, että he saavat kasvaessaan parhaat mahdolliset eväät elämään. Näihin eväisiin kuuluvat mahdollisuudet kouluttautua ja kasvaa kykyjensä mukaan.

Viime vuonna yli kymmenen prosenttia 20–24-vuotiaista nuorista putosi yhteiskunnan turvaverkkojen läpi ja jäi niin koulutuksen kuin työelämän ulkopuolelle. Meillä suomalaisilla ei ole varaa hukata yhtäkään nuorta, ei heidän taitojaan, intoaan tai tulevaa työpanostaan. Tämä maa tarvitsee heistä jokaista. Me olemme myös velkaa jokaiselle nuorelle turvallisen polun aikuisuuteen ja luottamuksen tulevaisuuteen.

Käytössämme on keinovalikoima lasten ja heidän perheidensä tukemiseen. Rinteen hallitusohjelmassa minulle tärkeimpiä kirjauksia ovatkin kirjaus subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta sekä oppivelvollisuuden pidentämisestä. Ne ovat käytännön tekoja lasten ja nuorten tulevaisuuden eteen.

Suurista kaupungeista ainoana Oulu leikkasi lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta viime hallituskaudella. Työttömien vanhempien lasten oikeus varhaiskasvatukseen rajattiin puoleen ja sitä kautta kasvatettiin myös päivähoidon ryhmäkokoja. Tämä päätös on usein surettanut minua. Laskelmissamme lapsista tehtiin puolikkaita. On korkea aika, että teemme heistä jälleen kokonaisia. Oikeus varhaiskasvatukseen on jokaisen lapsen oikeus. Se auttaa eteenpäin myöhemmin opinpolulla.

Myös oikeuden toisen asteen koulutukseen on koskettava jokaista lasta. Nykymaailmassa toinen aste on uusi peruskoulu ja usein edellytys työllistymiselle. Sen ei pidä olla osalle lapsista suotu etuoikeus, vaan yhteinen oikeus, joka avaa tulevaisuuden mahdollisuudet mahdollisimman moninaisina jokaisen eteen.

Oppivelvollisuus ei ole vain nuoren velvollisuutta kouluttautua. Se on yhteiskunnan velvollisuus varmistaa, että nuori saa tarvitsemansa opin ja tuen opintoihinsa.

Osana oppivelvollisuutta kehitetään valmistavia koulutuksia ja nivelvaiheen ohjausta helpottamaan siirtymistä toisen asteen koulutukseen. Lisäksi kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus ja valmentavat koulutukset ovat tärkeitä.

Yksi tapa oppia ei sovellu jokaiselle. Katsomme kukin maailmaa eri tavoin, ja jokainen nuori voi tuoda mukanaan jotain uutta. Jokainen lapsi ja nuori on meille lahja.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 11.9.2019.

Tags