Hyvät Ystävät!

Tässä juhannusviikon terveiset eduskunnasta. Aurinkoisia kesäpäiviä on jo paljon takana, vaikkakin juhannus on vasta tulossa. Valoisat päivät ovat auttaneet pitämään yllä työvirettä näinä viikkoina, kun on ollut paljon meneillään niin sote-uudistuksen suhteen kuin eduskunnan suuren valiokunnankin tiimoilta. Vaikka sote onkin vielä kesken, olen iloinen siitä, että tietyt työt ovat valmistuneet: saimme muun muassa valmiiksi SDP:n ehdotuksen Suomen tulevan EU-puheenjohtajuuskauden painopisteiksi. Tästä ja muista aiheista lisää tässä uutiskirjeessä.

Ø Sote-uudistuksen valinnanvapauslakiesityksen käsittely jatkuu eduskunnassa 
Koko kevään yksi keskeisimmistä ja puhuttavimmista aiheista on ollut sote-uudistuksen valinnanvapausmalli. Tällä hetkellä hallituksen valinnanvapauslakiesitys on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelyssä. Kesäkuun alussa perustuslakivaliokunta antoi lausunnon lakiesityksestä kiinnittäen huomiota muun muassa sote-uudistuksen toteutuksen tiukkaan aikatauluun, joka saattaa vaarantaa yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen järjestämiseen että nk. EU-notifikaatioon. Hallitus antoi tällä viikolla eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle vastineen. Siinä linjattiin muutokset, joita hallitus aikoo tehdä korjatakseen sote-uudistuksen ongelmakohdat, joita perustuslakivaliokunta nosti esiin antamassaan lausunnossaan.    

Näyttää vahvasti siltä, että koko sote-uudistuksessa on kadonnut se punainen lanka ja siitä on tullut lähinnä hallitukselle arvovaltakysymys. Ensisijaisena koko sote-uudistuksessa on pitää mielessä ne keskeisimmät tavoitteet, jonka vuoksi uudistusta alun perin lähdettiin tekemään. Täytyy aidosti rakentaa sellainen malli, jolla turvataan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä edistetään muun muassa palveluiden integraatiota.

Ø Varhaiskasvatus kuntoon, Oulu
Eduskunnassa on käsitelty hallituksen esitystä varhaiskasvatuksen pedagogisen laadun parantamiseksi. Olemme esitykseen tyytymättömiä, sillä se ei korjaa taustalla olevia hallituksen tekemiä perustavanlaatuisia virheitä.

Harva yhteiskunnallinen palvelu on vuosien saatossa saanut niin vahvasti uutta merkitystä kuin varhaiskasvatus. Vielä joku aika sitten puhuttiin päivähoidosta ja sen merkityksestä äitien työssäkäynnille. Lapset piti saada turvalliseen paikkaan työpäivän ajaksi.

Tämän rinnalle ja ohikin on kohonnut varhaiskasvatuksen merkitys päivähoidossa. Nyt keskiössä on lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Tunnustetaan varhaiskasvatuksen rooli opintien alussa osana koulutusjärjestelmää.

Kysymys on paitsi perhe- ja työmarkkinapolitiikasta, myös tulevaisuusinvestoinnista osaamiseen ja lasten yhdenvertaisuuteen. Kysymys ei edelleenkään ole pakosta, vaan perheet voivat yhä valita kotihoidon.

Mutta yhtä lailla harvan palvelun kohdalla politiikka on ollut yhtä poukkoilevaa kuin varhaiskasvatuksen. Ensin aiottiin nostaa päivähoitomaksuja, mutta kohtalokkaimpia ovat olleet varhaiskasvatuksen tarjontaan ja laatuun liittyvät heikennykset. Sipilän hallitus on leikannut subjektiivisen päivähoito-oikeuden 20 tuntiin viikossa ja suurentanut ryhmäkokoja. Vanhempien työmarkkina-asemasta riippuu lapsen oikeus: työttömän lapsi on vain puolipäiväinen, puolikas lapsi, päivähoidon kirjanpidossa. Ryhmäkokojen kasvattaminen aiheuttaa levottomuutta ja kuormittaa päiväkodin henkilökuntaa.

Oulun yliopistossa tehty VakaVai-tutkimus päätösten vaikutuksista päiväkotien arkeen on murheellista luettavaa.

Etenkin Oulun kaupunki erottuu epäedukseen. Muissa suurissa kaupungeissa valtuustot kieltäytyivät tekemästä lain mahdollistamia heikennyksiä pitäen kiinni subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja pienemmistä lapsiryhmistä. On syytä kysyä, mihin Oulu tähtää.

Lue kirjoitukseni kotisivuiltani tästä.

Ø Tasavallan presidentin isännöimät Kultaranta-keskustelut 17.-18.6.; aiheena kansainvälinen järjestelmä ja sen tulevaisuus
Tänä vuonna järjestettiin kuudennen kerran tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pääteemana tämän vuotisissa keskusteluissa oli kansainvälinen järjestelmä ja sen tulevaisuus. Kunniavieraina paikalla olivat YK:n pääsihteeri António Guterres sekä presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari.

 
YK:n pääsihteerin tehtäväkenttä on tänä päivänä melkoinen: Kultarantaan hän saapui helikopterikuljetuksella, viipyi oman puheenvuoronsa verran, tervehti yleisöä ja poistui samalla kuljetuksella. Minullekaan YK-liiton puheenjohtajana ei ollut mitään mahdollisuutta päästä kättelemään häntä, mutta onneksi muistoksi on kuva, jossa me molemmat olemme. Avustajien matkaan laitoimme hänelle YK-liiton terveisinä Marimekon suunnitteleman YK-liiton laukun ja laukussa allekirjoittamani kirjeen, jossa toivomme hänelle menestystä työhönsä.

 
Kultaranta-keskusteluissa oli merkillepantavaa jaettu yhteinen tilannekuva. Aihetta ei tarvinnut enää kaartaa kaukaa, vaan keskusteluissa päästiin suoraan asiaan. Analyysi oli yhteinen: muutos on tapahtunut.  Keskusteluissa nousi vahvasti esille myös se, että EU:n on otettava vahvempi rooli kansainvälisessä tilanteessa, jossa toisaalta sääntöpohjaista monenkeskistä yhteistyötä horjutetaan, ja toisaalta yhteiskuntien haasteet ovat sellaisia, joista yksikään valtio ei yksin selviä ja joiden kohtaamiseen tarvitaan yhteistyötä tukevaa johtajuutta.

Minulla oli kunnia saada osallistua tänä vuonna Kultaranta-keskusteluihin. Harvoin tarjoutuu tilaisuus päässä vastaavaan tilaisuuteen, jossa paikalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvoja asiantuntijoita. Tänä vuonna Kultarannassa oli myös ennätysmäärä naisia. Alla olevassa kuvassa on kanssani YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko ja Naisjärjestöjen kattojärjestön, Nytkisin, pääsihteeri Johanna Pakkanen. Toimin kummankin liiton puheenjohtajana.

 
Kirjoitukseni Suomen Kuvalehdessä kansainvälisestä tilanteesta 
Kultaranta-keskusteluja silmällä pitäen kirjoitin Suomen Kuvalehteen (15.6.2018) artikkelin, jossa käsittelen kansainvälistä tilannetta sekä ideologian merkitystä ulkopolitiikassa. Kirjoituksessa tarkastelen myös ulko- ja sisäpolitiikan kytkeytymistä toisiinsa sekä kansainvälisen oikeuden merkitystä valtioiden välisissä suhteissa. Aihe on varsin ajankohtainen ajassa, jossa sääntöpohjainen monenkeskinen yhteistyö on koetuksella ja suurvaltapolitiikka voimistumassa.

Kirjoitukseni pääset lukemaan tästä.

YLE politiikkaradio 12.6.
Kansainvälinen tilanne on ollut esillä myös eduskunnassa, johon liittyen käytiin täysistunnossa tiistaina 12.6. ajankohtaiskeskustelu monenkeskisen yhteistyön haasteista. Eduskunnassa käydyn ajankohtaiskeskustelun kanssa samaisena päivänä olin Matti Vanhasen (kesk.), Pekka Haaviston (vihr.) ja Lenita Toivakan (kok.) kanssa YLE politiikkaradiossa toimittaja Tapio Pajusen vetämässä haastattelussa keskustelemassa maailman muutoksesta kohti suurvaltapolitiikkaa. Keskustelun tallenteen voit kuunnella Yle politiikkaradion sivuilta tästä.

 
Ø SDP:n ehdotus Suomen EU-puheenjohtajuuskauden painopisteiksi
Suomi toimii vuoden 2019 jälkipuoliskolla kolmannen kerran EU:hun liittymisen jälkeen EU-puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuus osuu moneltakin osin mielenkiintoiseen ajankohtaan: Euroopan parlamenttivaalit on juuri pidetty, uusi EU:n komissio on muodostumassa ja Suomessa on keväällä ollut eduskuntavaalit. Tässä vaiheessa nähtäväksi jää, mitkä puolueet ovat hallituksessa Suomen toimiessa EU-puheenjohtajamaana. Tämän vuoksi korostuu entisestään parlamentaarisen valmistelun tärkeys laadittaessa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.

Vauhdittamaan tulevan EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmavalmisteluita on SDP julkaissut oman ehdotuksensa puheenjohtajuuskauden painopisteiksi. Olemme linjanneet neljäksi painopisteeksi: 1) sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen ja hyvinvointitalouden, 2) arktisuuden ja pohjoiset yhteydet, 3) kiertotalouden sekä 4) veronkierron torjumisen. Näistä teemoista voit lukea enemmän puolueen verkkosivuilla julkaistusta tiedotteesta.

 
Ø Muoviroska saatava loppumaan
Tänä päivänä muovi on varastoitunut maailman meriin. Muovisaastetta on niin paljon, että ennusteen mukaan merissä on vuoteen 2050 mennessä enemmän muovia kuin kalaa. Maailman merissä on havaittu viisi valtavaa jätepyörrettä, joista yksistään Havaijin ja Kalifornian välissä oleva pyörre on pinta-alaltaan lähes viisi kertaa Suomen kokoinen. Valtaosa pyörteiden roskasta on muovia, jonka täydellinen hajoaminen kestää satoja vuosia. Vuosittain meriin päätyy jopa 10-20 miljoonaa tonnia muovisaastaa, eivätkä arktiset ja napa-alueetkaan ole välttyneet tältä.

Suomelle pyrkimys päästä irti muovista tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Biohajoavat pakkaukset tulevat korvaamaan muovisia, ja lupaavimpia ovat metsäteollisuudessa syntyvät selluloosapohjaiset biomuovit. Tutkimusta ja tuotekehittelyä tarvitaan kuitenkin paljon. On myös muistettava, että muovillakin on käyttöominaisuuksiensa vuoksi vahvat puolensa, kunhan sen loppukäyttö on asianmukaisesti huolehdittu. Meret eivät ole muovin varastoaitta.
Kirjoitukseni kokonaisuudessaan voit lukea verkkosivuiltani tästä.

Ø Oulun yliopiston Martti Ahtisaari Instituutin huippufoorumi 23.5.
Oulun yliopiston Martti Ahtisaari Instituutti järjesti toukokuun 23. päivänä Maailma Nyt! –huippufoorumin.
Tilaisuudessa presidentti Martti Ahtisaari kertoi näkemyksiään yhteiskunnan ajankohtaisiin aiheisiin ja korosti muun muassa demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion koskevan universaaleina arvoina maailman kaikkia maita, ei vain länttä.  

Tilaisuudessa järjestetyssä ajankohtaiskeskustelussa pohdittiin tieteen ja  koulutuksen merkitystä tulevaisuudessa. Aiheesta kanssani olivat keskustelemassa professori Kimmo Alajoutsijärvi, asiakkuuspäällikkö Karita Kasurinen, akatemiaprofessori Matti Latva-aho ja professori Seppo Vainio. Oli hienoa, että presidentti Ahtisaari oli halunnut instituutin 10-vuotisjuhliin nimenomaan oululaisia vaikuttajia. 

Tiivistelmä tilaisuudesta ja panelistien esitykset löytyvät Oulun yliopiston Martti Ahtisaari Instituutin sivuilta.

 
Ø Etenkin lapsia suojeltava – kovemmat rangaistukset seksuaalirikoksista
Tänä päivänä seksuaalirikoksista annetut rangaistukset eivät vastaa kansan oikeustajua, ja lakia on sen vuoksi muutettava.

Oikeusministeriön rikoslain seksuaalirikoksia koskevia kehittämistarpeita käsittelevä arviointimuistio on ollut keväällä lausunnolla. Muistiossa on hyvältä kuulostavia esityksiä: lakiin esitetään lisättäväksi erillinen rangaistussäännös lapsen törkeästä raiskauksesta, ja enimmäisrangaistus lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä esitetään nostettavaksi.

Mutta muistio ei ole mikään askel eteenpäin. Se lepää perustavasti väärällä pohjalla: mikäli väkivalta jää edelleen raiskauksen tunnusmerkistöön, tullaan jatkossakin tuomitsemaan aikuisen sukupuoliyhteys lapsen kanssa seksuaalisena hyväksikäyttönä, vaikka laissa uusi pykälä lapsen törkeästä raiskauksesta olisikin.

Siksi tarvitaan kunnianhimoisempi uudistus. Koko rikoslain 20 luku on kirjoitettava uudestaan. Oikeusministeri Häkkäseltä odotetaan nyt toimia. On asetettava komitea, joka laatii esitykset rikoslain seksuaalirikoksia koskevan luvun 20 uudistamisesta. Arviointimuistiossa esitetyt kosmeettiset muutokset eivät tyydytä yleistä oikeustajua.

Lue kokonaisuudessaan Demokraatti-lehteen kirjoittamani artikkeli tästä.

Kävimme naisjärjestöjen kattojärjestön, Nytkisin, kanssa tapaamassa oikeusministeri Antti Häkkästä ja viemässä terveisemme pikaisesta tarpeesta uudistaa rikoslakia.  Nytkisin lausunnon liittyen seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön uudistamiseen voit lukea tästä.

Lisäksi eduskunnan naisverkosto on vienyt asiaa eteenpäin, ja naisverkoston puheenjohtajan ominaisuudessa olen toiminut ensimmäisenä allekirjoittajana kirjallisessa kysymyksessä, jossa asianomaiselta ministeriltä pyydetään vastausta siihen, millaisiin toimiin hallitus ryhtyy rikoslain uudistamiseksi lapsiin kohdistuvien seksuaalirikoksien osalta. Kirjallisen kysymyksen voit lukea eduskunnan verkkosivuilta.

 
Ø Toukokuun maakuntakierros
Kiersin toukokuun lopulla (26.-27.5.) Pohjois-Pohjanmaata maakuntakierroksen merkeissä. Ohjelmaan kuului vierailu kuudella paikkakunnalla: Raahe, Oulainen, Haapavesi, Liminka, Muhos ja Utajärvi. Tilaisuuksia oli toreilla ja sisätiloissa ja keskustelu oli vilkasta niin sotesta kuin paikallisista aiheista.  
Alla muutama tunnelmakuva sekä linkit kahteen lehtijuttuun maakuntakierroksen tiimoilta. Lämmin kiitos kaikille tilaisuuden järjestäjille ja mukana olleille. Tämä on työni suola, joka auttaa jaksamaan Arkadianmäellä työn pyörteissä.

Linkit Demokraatissa ja Rantalakeudessa julkaistuihin artikkeleihin, joissa näkemyksistäni maakunta- ja sote-uudistuksesta:

 
Hyvää keskikesän juhlaa!
Eduskunnassa työ jatkuu juhannuksen jälkeenkin. Ihana päästä nauttimaan yöttömästä yötä. Koska työ on niin kiireinen, niin sen vastapainoksi vietän mieluiten pyhäpäivät perhepiirissä saunoen ja koiran kanssa ulkoillen. Lapsetkin ovat kasvaneet mökki-iästä ulos, joten voimme hyvällä omatunnolla pitäytyä kotioloissa.  
 
Pidetään yhteyttä, lämpimin terveisin!
Tytti