Se miten kohtelemme heikompia, on sisimpämme peili. Viime aikojen uutiset ravistavat käsitystämme hyvästä: Lapsi, jolle syötetään pelkkää puuroa. Vauvauhrit kellarissa. Miten kukaan tuollaiseen julmuuteen pystyy?

Moni miettii myös, miksi tekoja ei kyetty estämään, tai niihin ei puututtu aiemmin. Miksi niin monessa pahoinpitelyyn tai surmaan päätyneessä tapauksessa on tehty useita lastensuojeluilmoituksia, mutta kohtalokasta tapahtumien kehittymistä ei ole pystytty estämään? Tämä siitä huolimatta, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta on ollut valmiina panostamaan koko hyvän ammattitaitonsa ja korkean työmoraalinsa heikoimpien suojeluun.

Lailla ja valvonnalla ei kitketä pahuutta pois. Mutta meillä on velvollisuus tehdä parhaamme tragedioiden estämiseksi. Lainsäätäjän on huolehdittava hyvinvoinnin ja terveyden säädösten ajanmukaisuudesta. Palvelujärjestelmän on toimittava saumattomasti apua tarvitsevan hyväksi. Liian usein sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hakeva ihminen tuntee katoavansa pykäläviidakkoon. Avun tarvitsija joutuu kulkemaan luukulta toiselle löytämättä vastuun ottajaa. Tähän on tultava loppu: kenenkään ei pidä tuntea olevansa byrokratian alamainen.

Usea käynnissä oleva tai juuri valmistunut lakihanke tähtää ihmisarvoiseen kohteluun ja asiakaslähtöiseen palveluun. Vanhuspalvelulaki korostaa inhimillistä vanhuutta, ja tuo ensi vuoden alusta jokaiselle ikäihmiselle vastuutyöntekijän.

Työn alla on sosiaalihuoltolaki, jossa asiakaskeskeisyys on suorastaan lähtökohta. Jokaiselle tarvitsevalle tulee oikeus palvelutarpeen arviointiin. Jokaiselle nimetään omatyöntekijä, joka vastaa neuvonnasta ja ohjauksesta ja tarvittaessa jopa saattaa oikeaan palveluun. Pidän  tätä erittäin tärkeänä: omatyöntekijä antaa järjestelmälle kasvot niin asiakkaalle kuin omaisillekin.

Lastensuojeluun on saatu laatusuositukset. Niissäkin korostuvat asiakkaan oikeudet sekä tiedonkulku. Tilannearvio avun tarpeesta tehdään virkavastuulla. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus koordinoida lastensuojeluasian viranomaistyötä. Viranomaisten keskinäistä tiedonkulkua parannetaan. Se oli eräs sisäministeriön lapsi- ja perhesurmia selvittäneen työryhmän painavimmista esityksistä. Yhdenkään lapsen ei pidä päätyä kaltoin kohdelluksi vain sen takia, ettei joku viranomainen ole saanut toiselta tietoa.

Hallitus siirtää osana rakennepakettia ensi- ja turvakotien rahoituksen valtiolle. Olisikin perusteltua säätää ensi- ja turvakotien toiminnasta ja palveluista sosiaalihuoltolaissa. Sosiaalihuoltolailla on yhtymäkohtia moneen eri toimialaan. Siksi on tärkeää, että sote-uudistus onnistuu. Sote ei olisi uudistus, ellei se yhdistäisi sosiaali- terveydenhuollon palveluita saman kokonaisuuden alle, eli ammattikielellä integroisi palveluja. Ihminen on kohdattava kokonaisvaltaisesti. Jos järjestelmän kyky antaa apua paranee, vahvistaa se koko yhteisön kestävyyttä. Voimme lopultakin kunnioittaa itseämme vasta, kun tiedämme huolehtivamme toisistamme.