Voimmeko hyvin? (Kolumni Oulun ylioppilaslehdessä nro 9)

Kun Sofi Oksanen arvosteli ulkomaisessa  mediassa suomalaisia perheväkivallasta, siitä nousi kohu. Onhan  lottovoitto syntyä Suomeen, eikä sitä pidä kyseenalaistaa.  Newsweekin viime vuotisen uutisen mukaan olemme suorastaan maailman  paras maa. Ja kyllä ajatukselle onkin vastinetta: elinikä on  pidentynyt, lapset  saavat maksuttoman kouluruuan ja hengitysilma on  puhdasta. Hyvinvoinnilla on kuitenkin kääntöpuolensa, jonka  pidämme mieluiten omana tietonamme.  Hyvinvointivaltiossa asuu  pahoinvoiva, läheisiään pahoinpitelevä kansa, mutta ainakaan Sofi  Oksanen ei olisi saanut paljastaa sitä muille.

Hyvinvoinnista voi syystä olla  huolissaan. Oulussa tehtiin keväällä laaja hyvinvointitutkimus,  jonka mukaan hyvinvointiamme uhkaavat työttömyys ja erityisesti  korkea nuorisotyöttömyys, lisääntynyt köyhyys perheissä sekä  väestön korkea sairastavuus.  Kansansairaudet ovat meillä muuta  maata yleisempiä. Viidennes yli 50-vuotiaista on ylipainoisia, ja  nuoremmistakin joka kymmenes. Mielenterveysongelmat ovat  lisääntyneet: 25-64 vuotiaista yli kymmenen prosenttia saa  korvausta masennuslääkkeiden käytöstä. Unettomuudesta kärsii  joka kolmannes, ja vielä useampi käyttää liikaa alkoholia. Lisää  huolta aiheuttaa yksin asuvien määrän kasvu.

Kuva on sen verran synkkä, että sen  edessä menee hiljaiseksi.  Kuntapoliitikon ei kuitenkaan parane  vaieta, sillä laki määrää kunnan edistämään asukkaidensa  hyvinvointia. Palvelut täytyy olla kunnossa, jotta apua saa kun sitä  tarvitsee. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen oli laaja  yhteisymmärrys nuorten mielenterveyspalvelujen lisäämisestä,  mutta ymmärrys ei ole saanut vastinetta teoissa. Aika on nyt.

Onneksi valtaosa nuorista voi kuitenkin  hyvin. Vakavat ongelmat kasautuvat pienelle vähemmistölle, jonka  kohdalla tarvitaan moniammatillisia erityistoimia.

Mutta iso veli ei päätä kaikesta.  Yksinäisyyttä ei voi poistaa yhteiskunnan päätöksellä, eikä  pääministeri voi pakottaa nukkumaan ajoissa. Monet asiat ovat  meidän omissa käsissämme. Olisimmepa huomaavaisempia toinen  toisillemme ja armollisempia itsellemme. Tekee hyvää  olla ylpeä itsestään. Kansallista itsetuntoakaan ei pidä  kadottaa, vaikka Sofi ja joku muukin sanoo toisen totuuden. Totta on aina toinen  puoli.