Vastavirtaan lasten vuoksi (Kolumni Kalevassa 11.1.)

Julkisen talouden puitteet ovat käymässä vielä pelättyäkin ahtaammiksi. Hallitusohjelmaan kirjatut säästöt joudutaan varmasti toteuttamaan sentilleen. Silti on välttämätöntä, että valtiolla ja kunnilla on valmius kulkea myös vastavirtaan ja ajaa hyvinvointivaltiota ylös siellä missä tarve on suurin. 

Vuodenvaihteessa pantiin toimeen työttömyysturvan peruspäivärahan korotus sadalla eurolla ja toimeentulotuen tasonosto. Rahat tulevat saajille tarpeeseen sekä ylläpitävät samalla kotimaista kysyntää. Toimet viestivät vastavirtaan kulkemista: pienituloisimpien asemasta huolehditaan, vaikka julkista taloutta täytyy vakauttaa. Suomi on eurooppalaisessa perheessä poikkeuksellinen maa. Kaikkialla muualla leikataan sosiaaliturvasta.

Lasten päivähoito on yksi perhepolitiikan kulmakivistä. Nykyisen kaltainen oikeus päivähoitoon oli viime lamakauden suuria vastavirtapäätöksiä: sen toteutti Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus keskellä suurta säästöurakkaa. Nykyisen hallituksen ohjelmasta käy ilmi lasten päivähoidon edelleen kehittämisen tahto: hoidon laatua on parannettava ja ryhmäkokoja pienennettävä.

Päivähoidon ongelma on kunnissa. Erityisesti suurissa kaupungeissa lasten on vaikea päästä lähellä olevaan päiväkotiin. Pahimmillaan satojen perheiden hakemusjonot ovat pitkiä, eikä parannusta ole näkyvissä. Kaiken lisäksi kaupungit ovat korjailleet tilannetta ryhmäkokoja suurentamalla. Sekä määrästä että laadusta tingitään. Yksi ratkaisukeino olisi perhepäivähoidon osuuden vahvistaminen ja kehittäminen. Se on kustannustehokas ja kodinomainen hoitomuoto, joka soveltuu erityisen hyvin pienille lapsille.

Oulussa päivähoito siirtyy elokuussa opetustoimeen osana uuden Oulun opetuksen ja varhaiskasvatuksen siirtoa Oulun kaupungin vastuulle. Tämä on alkusoittoa uuden Oulun sivistys- ja kulttuuriorganisaation käynnistämisessä. Uudistus on kauan odotettu ja hyvä. Silti huolta on herättänyt se, onko varhaiskasvatuksen pääpaino tulevaisuudessa puhtaasti opetuksessa ja jääkö hoito – hoiva- ja kasvatustyö sen varjoon. Lapsen pitää saada olla lapsi, ja hoivalle on jäätävä tilaa ja aikaa. Päivähoidon ja opetustoimen integraatio voi kuitenkin tuoda monia mahdollisuuksia. Esimerkiksi alaluokkien iltapäiväkerhotoimintaa voidaan kehittää lasten tarpeita paremmin vastaavaksi.

Lasten kotihoidontuki on toisinaan ärsyttänyt joitakin ideologiseen närkästykseen äitien pitämisestä kotipiirin vankeina. Kuitenkin tuki on nerokas sekä perheiden että yhteiskunnan näkökulmasta. Tuen nostamisella voidaan päivähoitojonoja lyhentää. Jatkossa perhepoliittisten tukien on joustettava perheiden tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi kotihoidontukea, työssäkäyntiä ja päivähoidon palveluita on voitava yhteen sovittaa, ja osapäiväisen ja osa-aikaisen päivähoidon maksut on muutettava määräytymään hoitoajan perusteella.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on lopulta avainasemassa sekä lapsiperheiden aseman että tulotason turvaamisessa. Joustoa pitää löytyä myös työpaikkojen tasolla – lasten parhaaksi.